Interpreting Security and Public Order in EU Foreign Investment Screening: Article 65(1)(b) TFEU and the Evolving Screening Framework

Abstract

This thesis examines the relationship between the EU foreign investment screening framework and the public policy and public security derogation grounds under Article 65(1)(b) TFEU. The study analyses whether the evolving foreign investment screening framework, comprising Regulation (EU) 2019/452 and its proposed revision, may influence the interpretation and practical application of security-based justifications for restrictions on the free movement of capital.

The analysis is conducted through doctrinal legal research, examining the Court’s case law on Article 65(1)(b) TFEU, the FDI Screening Regulation and its proposed revision, and relevant legal scholarship. The role of judicial review and the recent judgment in Xella Magyarország are also considered. Following a teleological approach, the legislation is assessed in light of its objectives and broader regulatory context.

The research results show that the Court has traditionally interpreted public policy and public security derogations strictly, subjecting national measures to rigorous proportionality review. However, the developing screening framework reflects a broader shift in EU investment law and policy towards greater emphasis on economic security and strategic autonomy, creating interpretative conditions that may facilitate wider reliance on such justifications.

This thesis concludes that the evolving screening framework may contribute to a broader and more permissive understanding of security and public order under the Regulation, potentially influencing the Court’s future interpretation of Article 65(1)(b) TFEU. Nevertheless, the constraints imposed by the fundamental freedoms under the Treaty remain unchanged, and judicial scrutiny continues to constitute the principal safeguard against protectionist or disproportionate restrictions on capital movements.

Tässä ON-työssä tarkastellaan EU:n ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskevan kehyksen ja SEUT 65(1)(b) artiklaan sisältyvien yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevien poikkeusperusteiden välistä suhdetta. Tutkielmassa analysoidaan, voiko kehittyvä ulkomaisten sijoitusten seurantaa koskeva EU-kehys, joka muodostuu asetuksesta (EU) 2019/452 ja sen ehdotetusta uudistuksesta, vaikuttaa niiden turvallisuuteen perustuvien perustelujen tulkintaan ja käytännön soveltamiseen, joilla oikeutetaan rajoituksia pääoman vapaaseen liikkuvuuteen.

Analyysi perustuu lainopilliseen tutkimusmetodologiaan ja työssä tarkastellaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä SEUT 65(1)(b) artiklan osalta, ulkomaisia suoria sijoituksia koskevaa seuranta-asetusta ja sen ehdotettua uudistusta sekä asiaankuuluvaa oikeuskirjallisuutta. Lisäksi työssä tarkastellaan tuomioistuinvalvonnan roolia sekä unionin tuomioistuimen ratkaisua asiassa Xella Magyarország. Tulkinnallinen analyysi perustuu teleologiseen lähestymistapaan, jossa lainsäädäntöä arvioidaan sen tavoitteiden ja laajemman sääntelykontekstin valossa.

Tutkimustulokset osoittavat, että unionin tuomioistuin on perinteisesti tulkinnut yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevia poikkeuksia suppeasti ja edellyttänyt kansallisilta toimenpiteiltä tiukkaa suhteellisuusperiaatteen noudattamista. Kehittyvä sijoitusten seurantaa koskeva EU-kehys heijastaa kuitenkin laajempaa muutosta EU:n ulkoisia sijoituksia koskevassa lainsäädännössä ja politiikassa kohti taloudellisen turvallisuuden ja strategisen autonomian suurempaa painottamista, mikä luo edellytyksiä, jotka voivat helpottaa tällaisten poikkeusperusteiden laajempaa soveltamista.

Tutkielmassa todetaan, että kehittyvä seurantasääntely voi edistää turvallisuutta ja yleisestä järjestystä koskevien käsitteiden laajempaa ja sallivampaa tulkintaa, mikä voi vaikuttaa unionin tuomioistuimen tulevaan SEUT 65(1)(b) artiklan tulkintaan. Perussopimuksen takaamista perusvapauksista johtuvat rajoitteet pysyvät kuitenkin muuttumattomina, ja tuomioistuinvalvonta säilyy keskeisenä suojana protektionistisia tai suhteettomia pääoman liikkuvuuden rajoituksia vastaan.