Inhimillinen turvallisuus : Kiistelty käsite YK:n yleiskokouksen keskusteluissa vuosina 2008–2024

dc.contributor.authorPilto, Silja
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Poliittinen historia|en=Contemporary History|
dc.date.accessioned2026-06-15T19:31:48Z
dc.date.issued2026-05-08
dc.description.abstractTämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten inhimillisen turvallisuuden kä site on ymmä rretty Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksen debateissa vuosina 2008–2024. Tutkielman tavoitteena on analysoida käsitteen kerrostumia, selittää sen kiistanalaisuutta ja ymmärtää, miksi käsite on saanut osakseen vain ajoittaista huomiota. Tutkielma tarkastelee, miten kä sitteen mää rittelyyn pyrkinyt multilateraalinen prosessi eteni ja millaisia tulkintoja jäsenvaltiot ovat sen sisällöstä esittäneet. Tutkimus nojaa kansainvälisen kä sitehistorian perinteeseen ja hyödyntää laadullista tekstianalyysia valtioiden puheenvuorojen tarkastelussa. Tutkielma osoittaa, että inhimillisestä turvallisuudesta käytiin aktiivista ja intensiivistä keskustelua vuosina 2008–2012, mutta menetti sen jälkeen momentuminsa. Keskeinen kiistakysymys liittyi käsitteen soveltamisalaan sekä sen suhteeseen muihin kansainvälisiin normeihin. Osa valtioista korosti sen yhteyttä konflikteihin ja rauhanrakentamiseen, kun taas toiset painottivat kehitysnäkökulmaa. Määrittelyprosessin tuloksena omaksuttiin laaja-alainen tulkinta, joka kattoi näistä ulottuvuuksista molemmat. Vaikka yhteisymmärrys käsitteen määritelmästä saavutettiin vuonna 2012, näkemykset sen käytännön soveltamisalasta jatkuivat hajanaisina. Vuoden 2014 keskustelu tarkasteli käsitteen käytännön soveltamista YK:n uusia kestävän kehityksen tavoitteita silmällä pitäen, mutta kiinnostus käsitettä kohtaan oli jo selvästi hiipumaan päin. Vaikka käsitteen tunnustettiin tarjoavan hyödyllistä syötettä käytännön politiikkatoimiin ja SDG-prosessiin, sen saama huomio oli aikaisempiin vuosiin verrattuna marginaalinen. Vuonna 2024 käsite nousi kuitenkin uudelleen esiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen ja sai jälleen laajaa tukea jäsenmailta. Inhimillinen turvallisuus nähtiin keinona välttää siiloja ja vahvistaa kansainvälisiä ja kansallisia kumppanuuksia niin kehitys- kuin turvallisuuskysymyksissä. Samalla osa valtioista piti käsitettä kuitenkin edelleen liian epämääräisenä, mikä on rajoittanut sen institutionalisoitumista YK:n korkean tason asiakirjoissa. Pro gradu osoittaa, että inhimillinen turvallisuus on samanaikaisesti laajaa hyväksyntää nauttiva, mutta tulkinnallisesti avoin käsite, jonka soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin on ollut sen sekä vahvuus että heikkous. Vaikka käsite on osoittautunut hyödylliseksi erityisesti paikallistason konteksteissa, sen laaja-alaisuus ja monitulkintaisuus ovat vaikeuttaneet sen vakiinnuttamista globaalin tason ohjaavaksi periaatteeksi.
dc.format.extent94
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/61930
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026061569381
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.subjectInhimillinen turvallisuus
dc.subjectTurvallisuus
dc.subjectYhdistyneet kansakunnat
dc.subjectYK
dc.subjectKäsitehistoria
dc.subjectYleiskokous
dc.titleInhimillinen turvallisuus : Kiistelty käsite YK:n yleiskokouksen keskusteluissa vuosina 2008–2024
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Pilto_Silja_opinnayte.pdf
Size:
2.07 MB
Format:
Adobe Portable Document Format