”Think tanks matter, or do they?” : Ajatushautomoiden vaikutusvalta Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan ajatushautomoiden vaikutusvaltaa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan. Ajatushautomot ovat Yhdysvalloissa keskeisiä poliittisia toimijoita ja ne tunnistetaan yleisesti merkittäviksi toimijoiksi niin sisä- kuin ulkopoliittisissa päätöksentekoprosesseissa. Yhdysvaltain Kiina-politiikka muuttui merkittävästi presidentti Trumpin ensimmäisen hallinnon aikana ja Kiina alettiin nähdä strategisena haastajana ja uhkana Yhdysvaltain hegemonia-asemalle. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon ajatushautomot vaikuttivat presidentti Trumpin ensimmäisen hallinnon harjoittamaan Kiina-politiikkaan. Tutkielman aineistona on presidentti Trumpin ensimmäisen hallinnon keskeisimmät strategiapaperit: Kansallinen turvallisuusstrategia, Kansallinen puolustusstrategia ja Indopasifisen alueen strategiaraportti sekä viiden ajatushautomon vuosina 2014–2016 julkaisemat suositukset Yhdysvaltain hallinnolle koskien Kiina-politiikkaa. Temaattisessa analyysissa tarkastellaan, missä määrin ajatushautomoiden antamat suositukset toteutuvat hallinnon strategiapapereissa ja kuinka paljon samankaltaisuuksia niistä löytyy. Analyysi koostuu viidestä teemasta: Kiina kansainvälisenä toimijana, strateginen kilpailu, sotilaallinen kilpailu ja turvallisuus, liittolais- ja kumppanuussuhteet sekä Yhdysvaltain ja Kiinan yhteistyö. Lisäksi analyysissa tarkastellaan sitä, kuinka hyvin ajatushautomot sisällytettiin poliittiseen prosessiin Kiina-politiikan muodostuksessa, vertailemalla niiden osallistumisia kongressin valiokuntien kuulemisiin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on vaikutusvallan käsite, aikaisempi vaikutusvaltatutkimus ja poliittisen neuvontajärjestelmän teoria. Tulosten perusteella ajatushautomoiden julkaisuista löytyy yhtäläisyyksiä hallinnon strategiapapereiden kanssa. Ajatushautomot näkivät Kiinan Yhdysvaltain hegemonista valta-asemaa uhkaavana strategisena kilpailijana, jota kohtaan tulisi toimia ennakoivasti. Ne peräänkuuluttivat suosituksissaan selkeää Kiina-politiikan muutosta. Presidentti Trumpin ensimmäinen hallinto muutti Kiina-politiikan suuntaa ja asetti Kiinan uhkaan vastaamisen maan ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi prioriteetiksi.