Commodity Futures Term Structure and Single-Commodity ETP Returns : Evidence from 2015–2025
1.91 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset28
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
This thesis examines whether the term structure of commodity futures helps explain the returns of futuresbased single-commodity exchange-traded products (ETPs) and whether this relationship changed during the COVID-19 period. The empirical analysis is based on weekly panel data for 16 non-leveraged singlecommodity ETPs from the energy, metals, and agriculture sectors over the period from 2015 to 2025. The data is obtained from LSEG Workspace. The main explanatory variable is a commodity-specific measure of futures term structure constructed from front-month and second-month futures prices. Product returns are analyzed using fixed-effects panel regressions with product-level clustered standard errors, complemented by robustness checks using alternative covariance estimators and week fixed effects.
The results show that, in the full sample baseline setting, a steeper contango is associated with lower ETP returns. This indicates that futures curve conditions are relevant for explaining the returns of futures-based commodity ETPs beyond movements in the underlying commodity price alone. However, the evidence does not support the view that the negative contango effect became uniformly stronger during the COVID-19 period. Instead, the relationship varied across pandemic subperiods: it weakened after the initial shock, while the recovery-period estimate in the full sample became positive but remained only weakly significant. Subsample and robustness analyses further show that the stronger time variation is driven mainly by energy products, whereas the baseline negative relationship is not limited to the energy sector.
The findings imply that investors in futures-based commodity ETPs should consider not only expected commodity price movements but also the slope of the futures curve, especially in energy-related products. Future research could extend the analysis by using larger product samples, more product-specific roll measures, and alternative approaches to modeling common time effects.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, selittääkö hyödykefutuurien termirakenne futuuripohjaisten yksittäisiin hyödykkeisiin sijoittavien pörssilistattujen tuotteiden (ETP) tuottoja, ja muuttuiko tämä yhteys COVID-19- pandemian aikana. Empiirinen analyysi perustuu viikoittaiseen paneeliaineistoon, joka kattaa 16 vivuttamatonta yksittäisiin hyödykkeisiin sijoittavaa ETP-tuotetta energia-, metalli- ja maataloussektoreilta vuosilta 2015–2025. Aineisto on hankittu LSEG Workspace -palvelusta. Keskeinen selittävä muuttuja on hyödykekohtainen futuurien termirakenteen mitta, joka on laskettu lähimmän ja toiseksi lähimmän futuurikuukauden hinnoista. Tuottoja analysoidaan kiinteiden vaikutusten paneeliregressioilla tuotetason klusteroiduilla keskivirheillä, ja lisäksi tehdään robustisuustarkistuksia vaihtoehtoisilla kovarianssiestimointimenetelmillä sekä viikkotason kiinteillä vaikutuksilla.
Tulokset osoittavat, että koko otoksen perusmallissa jyrkempi contango liittyy alhaisempiin ETP-tuottoihin. Tämä viittaa siihen, että futuurikäyrän rakenne on merkityksellinen futuuripohjaisten hyödyke-ETP-tuotteiden tuottojen selittäjä pelkän kohde-etuuden hintakehityksen lisäksi. Evidenssi ei kuitenkaan tue näkemystä, jonka mukaan negatiivinen contango-vaikutus olisi yhdenmukaisesti voimistunut COVID-19-pandemian aikana. Sen sijaan yhteys vaihteli pandemian eri alavaiheissa: se heikkeni alkusokin jälkeen, kun taas elpymisvaiheen estimaatti koko otoksessa muuttui positiiviseksi, mutta jäi vain heikosti merkitseväksi. Osa-aineisto- ja robustisuusanalyysit osoittavat lisäksi, että voimakkaampi ajallinen vaihtelu on pääosin energiatuotteiden aiheuttamaa, kun taas perusmallissa havaittu negatiivinen yhteys ei rajoitu pelkästään energiasektoriin.
Löydökset implikoivat, että futuuripohjaisten hyödyke-ETP-tuotteiden sijoittajien tulisi ottaa huomioon odotettujen hintamuutosten lisäksi myös futuurikäyrän kaltevuus, erityisesti energiaan liittyvissä tuotteissa. Jatkotutkimuksessa analyysiä voitaisiin laajentaa suuremmilla tuoteotoksilla, tuotekohtaisemmilla rullaamismitoilla sekä vaihtoehtoisilla tavoilla mallintaa yhteisiä aikaefektejä.