Hoitoon pääsyn eriarvoisuus Euroopassa : Vertaileva poikkileikkaustutkimus tyydyttämättömistä hoidontarpeista 18 Euroopan maassa
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Terveyspalveluiden yhdenvertainen saatavuus on keskeinen tavoite kaikissa Euroopan maissa. Erilaiset kansainväliset terveyspoliittiset sopimukset ja terveyden edistämisen strategiat tukevat tätä kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien pyrkimystä. Tavoitteista huolimatta kuitenkin tiedetään, ettei hoitoon pääsy ole Euroopassa yhdenvertaista ja eroja tyydyttämättömissä hoidontarpeissa (unmet medical needs) havaitaan eri ryhmien välillä. Aihetta on tärkeä tutkia, jotta hoitoon pääsyn eriarvoisuutta voitaisiin purkaa, ja mahdollistaa kaikille pääsy tarpeenmukaisiin terveyspalveluihin yksilön taustoista huolimatta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tyydyttämättömien hoidontarpeiden ja seitsemän niitä selittävän syyn yleisyyttä Euroopassa, sekä maiden välisiä eroja ja ajallista muutosta. Tyydyttämättömien hoidontarpeiden syitä tarkastellaan hoidon kustannusten, pitkien hoitojonojen, vapaiden aikojen puutteen, hoidon etäisyyden, työesteiden, muun esteen, sekä muun syyn näkökulmista. Näiden lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sosioekonomisten ja demografisten määrittäjien yhteyttä hoitoon pääsyn eriarvoisuuteen.
Pro gradu -tutkielman aineistona on European Social Survey -kyselytutkimus vuosilta 2014 ja 2023 (7. ja 11. kierros). Kyseessä on vertaileva poikkileikkausasetelma, joka kattaa 18 Euroopan maata kahtena ajankohtana. Tutkimusmenetelminä tutkielmassa käytetään kuvailevaa analyysia, ristiintaulukointia sekä monitasoista logistista regressiomallia.
Hoitoon pääsyn eriarvoisuutta havaittiin kaikissa 18 Euroopan maissa ja tyydyttämättömät hoidontarpeet lisääntyivät vuosien 2014 ja 2023 välillä lähes kaikissa maissa. Maiden välillä havaittiin myös selkeitä eroja. Pitkät hoitojonot ja vapaiden aikojen puute olivat yleisimmät tyydyttämättömiä hoidontarpeita selittävät syyt molempina tarkasteluvuosina. Tyydyttämättömien hoidontarpeiden syiden osalta havaittiin sekä niiden yleisyyden lisääntymistä että vähentymistä tarkasteluajanjaksolla. Yksilötason määrittäjien osalta toimeentulonsa ja terveytensä huonoksi kokevien, korkeammin kouluttautuneiden, naisten sekä nuorempien havaittiin kokevan eniten tyydyttämättömiä hoidontarpeita ja taloudellisista syistä johtuvia hoitoon pääsyn esteitä muihin ryhmiin verrattuna. Työmarkkina-aseman ja muiden tyydyttämättömien hoidontarpeiden syiden osalta tuloksissa havaittiin enemmän vaihtelua.
Tutkielman tulokset osoittavat, että hoitoon pääsyn eriarvoisuus on merkittävä maittain ja yksilötekijöiden mukaan vaihteleva ilmiö Euroopassa. Saatuja tuloksien taustalla voidaan nähdä erilaisten tarkasteluajanjakson aikaisten yhteiskunnallisten muutosten vaikutus, sekä niiden yhteys terveyspalveluiden saatavuustekijöihin. Tulokset korostavat tarvetta tarkastella ilmiötä tulevaisuudessa entistä monipuolisemmin, jotta ymmärrystä hoitoon pääsyn eriarvoisuudesta voidaan lisätä, ja jotta palveluiden yhdenvertaisuutta voidaan edistää.