Alaleuan murtumien etiologia ja kliiniset piirteet lapsilla ja nuorilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lasten ja nuorten alaleuan (mandibulan) murtumien etiologiaa ja murtumatyyppien yleisyyttä, sekä niihin liittyviä oheisvammoja ja hammasvammoja. Tarkastelu tehtiin myös eri ikäryhmien välillä, tavoitteena tunnistaa ikäryhmien väliset eroavaisuudet. Kyseessä on retrospektiivinen kohorttitutkimus alle 17-vuotiaista potilaista, joilla oli todettu mandibulamurtuma Helsingin yliopistollisen sairaalan suu- ja leukakirurgian klinikassa aikavälillä 2013–2018. Tutkimusparametrit oli jo edeltävästi kerätty Excel-taulukkoon, jossa potilaiden tunnistetiedot oli korvattu koodeilla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri myönsi tutkimukselle luvan 6.2.2017. Aineistosta tunnistettiin potilaiden sukupuoli ja ikä, vamman mekanismi, alkoholipäihtyneisyys vamman sattuessa, mandibulamurtumien sijainti ja lukumäärä, muut kasvoluiden murtumat, sekä oheisvammat ja hammasvammat. Aineisto koostui 93 potilaasta, joista suurin osa (62/66,7 %) oli poikia. Potilaiden keski-ikä oli 12,3 vuotta. Eniten potilaita esiintyi vanhimmassa ikäluokassa 13–16 v (49/52,7 %), ja esiintyvyys väheni aina nuorempaan ikäluokkaan siirtyessä. Yleisin vammamekanismi oli pyöräily, ja yleisin murtuma oli kondyylimurtuma. Alkoholin vaikutuksen alaisena oli 5 potilasta (5,4 %). Oheisvammat ja hammasvammat painottuivat vanhimpaan ikäluokkaan 13–16 v. Aivovammoja (3/3,2 %) esiintyi vain kyseisessä ikäluokassa. Ainoa ikäluokka, jossa ei esiintynyt yhtäkään muuta vammaa, oli nuorin ikäryhmä 0–5 v. Mandibulamurtumat ovat lasten kasvojen alueen yleisimpiä murtumia. Kasvojen alueen traumojen yhteydessä tulisi pitää mielessä murtuman mahdollisuus, sillä kasvuhäiriöiden ennaltaehkäisyssä mandibulamurtumien oikea diagnosointi ja oikea aikainen hoito on tärkeää.