Aivovaltimoaneurysmat ja Kawasakin tauti

dc.contributor.authorRintala, Arttu
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Neurokirurgia|en=Neurosurgery|
dc.date.accessioned2021-04-01T21:01:09Z
dc.date.available2021-04-01T21:01:09Z
dc.date.issued2021-02-25
dc.description.abstractSyventävien opintojeni kirjallisessa työssä käsittelen kirjallisuuskatsauksen muodossa aivovaltimoaneurysmia ja Kawasakin tautia sekä esittelen tarkemmin tutkimuksen, jossa selvitimme näiden yhteyttä. Aivovaltimoaneurysmia esiintyy noin 3,2 % väestöstä. Niiden syntymisen suurimmat ei-hankinnaiset riskitekijät ovat polykystinen munuaistauti ja lähisukulaisen sairastama subaraknoidaalivuoto. Aneurysmista noin 50–80 % ei koskaan puhkea. Puhkeamisen insidenssi maailmanlaajuisesti on 9 /100 000. Aivovaltimoaneurysman puhkeaminen johtaa subaraknoidaalivuotoon, jonka kuolleisuus on noin 40 % vuoden aikana. Subaraknoidaalivuodosta selvinneistä vain kolmasosa palaa täysiaikaiseen työelämään. Vuotamattomien aivoaneurysmien seulontatutkimukset pyritään kohdistamaan tunnettuihin riskiryhmiin, jolloin vuotamaton aivoaneurysma voidaan ennaltaehkäisevästi hoitaa ennen repeämistä. Aneurysmien hoitona käytetään neurokirurgista ligeerausta tai suonensisäistä aneurysman tukkimista. Kawasakin tauti on pienten lasten akuutti verisuonitulehdus. Sen insidenssi Suomessa on noin 11,7 /100 000. Taudin merkittävin komplikaatio ilman asianmukaista hoitoa on sepelvaltimoaneurysmien syntyminen. Aneurysmia esiintyy myös systeemisissä valtimoissa ja kirjallisuudessa on esitetty potilastapauksia, joissa Kawasakin taudin sairastaneilta lapsilta on löydetty aivovaltimoaneurysmia. Tutkimustieto aneurysmien kehittymisestä myös aivovaltimoihin on kuitenkin tähän saakka ollut vajavaista. Laukka ym. (2019) julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa tutkittiin prospektiivisesti aivovaltimoaneurysmien esiintyvyyttä lapsena Kawasakin taudin sairastaneilla aikuisilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, hyötyisivätkö Kawasakin taudin sairastaneet aivovaltimoaneurysmien seulonnasta. Tutkimukseen osallistui 40 lapsena Kawasakin taudin sairastanutta ≥25-vuotiasta aikuista, joiden aivovaltimot kuvattiin magneettiangiografialla. Yhdeltäkään tutkituista ei löytynyt aivovaltimoaneurysmaa tai muita verisuonimuutoksia. Näin ollen Kawasakin taudilla ei todennäköisesti ole yhteyttä aivovaltimoaneurysmien syntyyn, eikä Kawasakin taudin sairastaneita lapsia tarvitse seuloa aikuisiässä aivoaneurysmien suhteen.
dc.format.extent21
dc.identifier.olddbid168240
dc.identifier.oldhandle10024/151364
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22307
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202104019317
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151364
dc.subjectaivovaltimoaneurysma, subaraknoidaalivuoto, Kawasakin tauti
dc.titleAivovaltimoaneurysmat ja Kawasakin tauti
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Rintala_Arttu_opinnayte.pdf
Size:
404.23 KB
Format:
Adobe Portable Document Format