Sisäkorvaistutteen ja sen asennusiän vaikutus ensimmäisen ja toisen puhutun kielen oppimiseen ja kehitykseen

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aiheena oli sisäkorvaistutteen (SI) ja sen asennusiän vaikutus ensimmäisen ja toisen puhutun kielen oppimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli vetää yhteen eri tutkimusten tuloksia ja löytää mahdollisesti yhteneväisiä tai vertailukelpoisia tuloksia. Näiden tulosten perusteella pyrittiin havaitsemaan myös suomen kieleen yleistettäviä löydöksiä, koska suomenkielinen tutkimus aiheesta on vielä vähäistä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku toteutettiin PubMed, PsycINFO, ERIC ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoissa. Katsaukseen otettiin mukaan vain suomen- ja englanninkieliset akateemiset julkaisut. Tutkimuksissa vertailtiin sisäkorvaistutelasten ja normaalisti kuulevien verrokkien suoriutumista kielen kehityksen eri osa-alueiden testeistä. Havaitsimme SI-lasten suoriutuneen tulosten mukaan normaalisti kuulevia ikätasoisia verrokkejaan heikommin kielellisissä ja fonologisissa tehtävissä. Lisäksi havaittiin implantin aiemman asennusiän olevan yhteydessä nopeampaan ja enemmän tyypillistä kehitystä muistuttavaan kielen kehitykseen verrattuna myöhempään asennusikään. SI- lasten toisen kielen oppimisessa ei havaittu eroja verrattuna äidinkielen oppimiseen. Kaksikieliset SI-lapset olivat kuitenkin kielen kehityksen osalta jäljessä verrattuna kaksikielisiin verrokkeihin, mutta eivät verrattuna yksikielisiin SI-lapsiin. Tutkimuksista osa käytti kronologiselta iältään samanikäisten ikäverrokkien lisäksi myös kuuloikäverrokkeja. Näissä tutkimuksissa SI-ryhmät suoriutuivat annetuista tehtävistä samantasoisesti tai jopa paremmin kuuloikäverrokkeihin nähden. Jatkotutkimuksissa voisi mahdollisuuksien mukaan havainnoida molempia verrokkiryhmiä sekä jakaa SI- ryhmä asennusiän perusteella keskinäiseen vertailuun. Lisäksi tulevaisuudessa olisi tärkeä saada suomenkielistä tutkimusta aiheesta. Vaikka suomen ja germaanisten kielten kehitys on havaittu samankaltaiseksi, on kielispesifi tutkimus tärkeä osa SI-lasten kielenkehityksen ymmärtämistä.