Tilintarkastajan rajoittamaton vahingonkorvausvelvollisuus ja sen vaikutukset tilintarkastuksen laatuun ISA 701 : Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Abstract

Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuuden rajoittaminen on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi suurien rahoitusskandaalien ja yritysromahdusten jälkeen 2000-luvun alussa. Näiden tapahtumien seurauksena nähtiin tarpeelliseksi uudistaa tilintarkastukseen liittyvää lainsäädäntöä Euroopan unionin tasolla tilintarkastuksen laadun parantamiseksi. Viimeisimpänä kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja antava International Auditing and Assurance Standards Board uudisti tilintarkastusalan sääntelyä rakenteellisesti ja sisällöllisesti, kun tilintarkastajan tulee esittää tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat listattujen yhtiöiden tilintarkastuskertomuksissa. Nämä tilintarkastuskertomuksen uudistukset perustuvat uuteen ISA 701 -standardiin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten tilintarkastajan rajoittamaton vahingonkorvausvelvollisuus vaikuttaa tilintarkastuksen laatuun ja vaikuttaako laatuun tilintarkastusyhteisökohtaiset tekijät taikka päävastuullisen tilintarkastajan henkilökohtaiset ominaisuudet. Tutkimus on rajattu ainoastaan suomalaisiin Suomessa listattuihin yhtiöihin, sillä Suomessa tilintarkastajalla on rajoittamaton vahingonkorvausvelvollisuus. Laatua arvioidaan uuden tilintarkastusstandardin ISA 701 avulla eli tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen sisällöllä ja esiintymisellä. Tutkimuksessa pyritään löytämään kuvailevan sekä tilastollisen analyysin avulla laadullisia eroja eri tilintarkastusyhteisöjen raportoimien keskeisten seikkojen välillä sekä eroja keskeisten seikkojen esittämisessä, kun päävastuullisia tilintarkastajia vertaillaan keskenään.

Rajallisen tutkimusaineiston perusteella emme pystyneet havaitsemaan, miten rajoittamaton vahingonkorvausvelvollisuus vaikuttaa tilintarkastuksen laatuun eli tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen esittämiseen. Eroja sen sijaan havaittiin, kun tilintarkastusyhteisöjä vertailtiin keskenään. Mitä suurempi markkinaosuus tilintarkastusyhteisöllä on listattujen yhtiöiden tilintarkastuksessa, sitä useampia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja raportoidaan. Havaitsimme tutkimuksessa myös, että päävastuullisen tilintarkastajan sukupuoli vaikuttaa keskeisten seikkojen esittämiseen, sillä naistilintarkastajat raportoivat laajemmin tilintarkastuksen kannalta keskeisistä seikoista miestilintarkastajiin verrattuna. Erot raportoitujen keskeisten seikkojen välillä eivät olleet kuitenkaan tilastollisesti merkitseviä regressioanalyysin perusteella, joten emme pystyneet vahvistamaan hypoteeseja siitä, että tilintarkastusyhteisön koolla tai päävastuullisen tilintarkastajan sukupuolella olisi vaikutusta tilintarkastuksen laatuun.