Troponiini T:n käyttö rintakipupotilailla

Abstract

Troponiini T ja troponiini I ovat sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa käytettyjä sydänlihasvaurion merkkiaineita. Nykyään kliiniseen käyttöön suositellaan herkkää troponiinitestausta. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on vakiintunut käyttöön herkkä troponiini T sydänlihasvaurion merkkiaineena. Potilaalla, jolla epäillään akuuttia sepelvaltimotautitapahtumaa yli raja-arvon kohonnut troponiini sekä troponiinin muutos 1-3 tunnin kontrollinäytteessä on diagnostinen sydänlihasiskemialle. Monet tekijät aiheuttavat kuitenkin troponiinien nousua ilman sydäninfarktia. Näitä ovat esimerkiksi munuaisten ja sydämen vajaatoiminta, nopeat rytmihäiriöt sekä kriittiset sairaustilat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää TYKS Akuutissa asioineiden rintakipupotilaiden kardiologisia diagnooseja ja toimenpiteitä sekä troponiini T:n käyttäytymistä näillä potilailla. Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessamme tutkittiin 1.1.2019-30.6.2019 TYKS Akuuttiin tulosyyllä ”rintakipu” kirjatut yli 18-vuotiaat potilaat. Aineistoon valittiin ne potilaat, jotka olivat tavanneet lääkärin Turun toimipisteessä. Näiden potilaiden hoitotiedot haettiin päivystysalueella käytettävästä Spider-tietojärjestelmästä. Kliininen tietopalvelu haki näiden potilaiden osalta päivystyksestä tilatut laboratoriotutkimukset tulopäivältä ja sitä seuraavalta päivältä sekä kardiologiset diagnoosi- ja toimenpidekoodit päivystyskäyntiä seuranneilta 60 vuorokaudelta. Lisäksi hoitotiedoista haettiin osastohoitopäivät TYKS:n kardiologisilla vuodeosastoilla ja akuutilla sisätautiosastolla. Uusintakäynniksi luettiin samalla ajanjaksolla tehdyt päivystyskäynnit samalla tulosyyllä. Lopulliseksi aineistoksi muodostui 1616 potilasta. 51,7 prosenttia oli miehiä. Potilaiden ikä oli keskimäärin 61,2 vuotta. 70-vuotiaita tai vanhempia oli 39,9 prosenttia potilaista. 30,3 prosenttia potilaista tuli ensihoidon tuomana päivystykseen. Nämä potilaat olivat keskimäärin vanhempia (69,2 vs 57,7 vuotta) ja päätyivät useammin osastohoitoon (38,4 vs 21,7 %). TnT oli epästabiili 82 potilaalla ja tulonäytteen TnT oli diagnostinen 10 prosentilla potilaista. Jos GFR oli alle 30, ei yhdelläkään potilaalla ollut TnT alle 5 eli sepelvaltimotautikohtauksen poissulkeva. Koronaariangiografia tehtiin yhteensä 15,2 prosentille potilaista. 214 potilaalla todettiin sydäninfarkti ilman ST-nousua ja 75 potilaalla epästabiili angina pectoris. Sydäninfarkti ilman ST-nousua oli yleisempi miehillä kuin naisilla (17,0 vs 9,8 %). Tuloksemme ovat linjassa kirjallisuuden kanssa. Munuaisten vajaatoiminta vaikeuttaa troponiinidiagnostikkaa huomattavasti, joten näiden potilaiden kohdalla troponiiniarvoon on syytä kiinnittää erityistä huomiota.