Kiertotalousekosysteemiä muodostamassa : Potentiaalisten jäsenorganisaatioiden näkökulma CASE: Kiertotalousmyymäläkonsepti, CircHubs 2

Abstract

Yhteiskunnan kehittäminen ekologisesti kestävämmäksi edellyttää talouden rakenneuudistusta. Kiertotalous nähdään yhä vahvemmin kestävän talousmallin perustana, mutta siirtymä edellyttää systeemitason toimia. Kiertotalouden tutkimuskirjallisuudessa on hiljattain siirrytty talouden ekosysteemien tarkasteluun. Samaan aikaan ekosysteemit on tunnistettu myös valtakunnallisissa kehitysohjelmissa tavaksi edistää kiertotaloussiirtymää. Kestävyysmuutoksen vauhdittamiseksi onkin tärkeää saada ajantasaista, tarkempaa ja eri näkökulmat huomioivaa tietoa siitä, miten kiertotaloudellisten toimintamallien ja verkostorakenteiden muodostumista voidaan edistää. Siksi tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan, millaiset asiat vaikuttavat yritysten osallisuuteen kiertotalousekosysteemejä muodostettaessa.

Tutkielma koostuu perusteellisesta kirjallisuusosiosta, jossa yhdistetään kiertotalouden, ekosysteemien ja verkostojohtamisen julkaisuja tutkimusaiheen selkeyttämiseksi, sekä empiiriaosiosta, jossa esitellään tutkimuskysymykseen vastaamiseksi toteutettu tapaustutkimus ja sen tulokset. Tutkielma toteutettiin toimeksiantona Turun yliopistolle CICAT2025-yhteishankkeen puitteissa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui eksploratiivinen yksittäistapaustutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuskohteena oli Varsinais-Suomen alueella muodostumisvaiheessa ollut kiertotalouden ekosysteemi, jonka kehitykseen ja konseptointiin haastateltavat yritykset olivat osallistuneet. Aineiston tulkinnassa edettiin aineistolähtöisesti Grounded Theory -menetelmän mukaisesti. Analyysin tuloksena havaittiin kahdenlaisia yritysten osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kiertotalousekosysteemin muodostumisvaiheessa.

Tutkimustulosten perusteella yritysten osallisuuteen tutkimuskohteena olleen kiertotalouden ekosysteemin muodostumisvaiheessa vaikutti nykyhetkeen liittyviä motivaatiotekijöitä sekä tulevaisuuteen suuntautuvia odotuksia ekosysteemiä ja sen orkestroijaa kohtaan. Havainnot sekä vahvistavat aikaisempien tutkimusten tuloksia että täydentävät niitä. Toisaalta tulosten ja kirjallisuuden välillä havaittiin eroavaisuutta muun muassa siinä, miten kohdeyritykset suhtautuivat kilpailevaan toimintaan ekosysteemijäsenten välillä. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen ja tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että potentiaalisten jäsenorganisaatioiden näkemykset on syytä ottaa huomioon ekosysteemiä muodostettaessa. Tähän liittyen tutkielman lopussa esitetään vielä käytännön toimenpidesuosituksia sekä jatkotutkimusehdotuksia.