Metsäyhtiöiden rooli Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa : tarkastelussa suomalaisen metsäsääntelyn tila ja yritysten yksityiset velvoitteet

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on suomalaisten metsäyhtiöiden toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen sekä yhtiöiden toimintaa koskevat sääntelyrakenteet. Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin turvaaminen on haastavaa sen luonteen vuoksi, sillä esimerkiksi biodiversiteetin muutosten mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Metsätalouden alalla luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tulisi olla avainasemassa, koska sillä on suuri merkitys alan tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Suomessa toimivia metsäyhtiöitä velvoitetaan ottamaan vastuuta luonnon monimuotoisuudesta. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, mitä puutteita alan sääntelyssä on, ja miten nämä puutteet voitaisiin ratkaista. Alan varsinaisen lainsäädännön ollessa puutteellinen, tutkielma perehtyy tarkemmin alan yksityiseen sääntelyyn. Tutkielmassa arvioidaan yksityisen sääntelyn sekä soft law’n merkitystä metsäteollisuuden alan sääntelykehikkona. Tutkielmassa hahmotellaan kuva kansallisesta ja kansainvälisestä metsäyhtiöitä koskevasta sääntelystä. Tutkimuksen kohteena ovat sekä kansalliset lainsäädäntöinstrumentit, mutta myös kansainväliset sopimukset. Lisäksi merkittävän osan tutkielmasta muodostaa soft law -lähteisiin ja metsäsertifikaatteihin keskittyvä tutkimus. Metsäsertifikaatteja tutkitaan niiden toiminnan todellisen tehokkuuden näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkielma hyödyntää metsäyhtiöiden itsensä tuottamia raportteja sekä biodiversiteettiohjelmia yhtiöiden toimien arvioinnissa. Näin pyritään yhdistämään teoreettinen sääntelykehys metsäteollisuuden todellisuuteen. Tutkielma lähestyy aihetta yhdistellen sekä lainopillisia että empiirisiä tutkimusmetodeja. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii monitieteistä yhteistyötä, jonka vuoksi monitieteisyys ja erilaiset tutkimusmenetelmät toimivat tämänkin tutkielman työkaluina. Aineistoina käytetään sekä oikeustieteellistä että monitieteistä alan kirjallisuutta. Tutkielmassa tarkasteltu aineisto osoittaa, että suomalainen metsäsääntely vaatii muutosta, jotta luonnon monimuotoisuus pystyttäisiin turvaamaan tehokkaasti. Tutkielma osoittaa, että metsäyhtiöillä ei ole nykyisten toimiensa avulla mahdollisuutta tehokkaasti turvata biodiversiteettiä. Yhtiöiden esittämät sitoumukset jäävät helposti perusteettomiksi, ja myös metsäsertifikaattien tehokkuus ja käyttö on kyseenalaistettava. Biodiversiteetin turvaaminen vaatisi niin lainsäädännön ja yksityisten velvoitteiden kehittämistä, kuin myös asennemuutosta alalla sekä metsänomistajien keskuudessa.