Kuudesluokkalaisten oppilaiden arviot omasta prososiaalisesta käytöksestään 2010-luvun alussa ja lopussa

Abstract

Prososiaalisella käytöksellä, eli auttamisella, lohduttamisella sekä jakamisella, on tutkitusti positiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteisöille. Sitä pidetään positiivisena ominaisuutena yksilöllä ja prososiaalisen käytöksen on todettu vaikuttavan positiivisesti erityisesti nuorilla käyttäytymisen haasteisiin. Prososiaalisten taitojen vahvistamista pidetäänkin merkittävänä työkaluna nuorten epäsosiaalisen käytöksen vähentämiseksi. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli vertailla kuudesluokkalaisten oppilaiden arvioita omasta prososiaalisesta käytöksestään 2010-luvun alussa ja lopussa. Aineistot kerättiin kansainvälisellä ja standardisoidulla Strengths and Difficulties (SDQ) -kyselylomakkeella, jolla mitataan lasten sosiaalisemotionaalisia vaikeuksia ja vahvuuksia. Tutkielmassa käytetyt aineistot on kerätty osana kahta eri hanketta: Kyttälä & Sinkkonen (2019) sekä Koskela & Sinkkonen (2019). Molemmissa hankkeissa tutkimusluvat on pyydetty kunnilta, opettajilta sekä lasten vanhemmilta. Ensimmäinen aineisto on kerätty vuosina 2011–2012 ja toinen vuonna 2019. Analysoin aineistoja tilastollisilla analyysimenetelmillä. Tulosten mukaan 2010-luvun lopussa oppilaat arvioivat itselleen tilastollisesti merkittävästi paremman prososiaalisen käytöksen kuin 2010-luvun alussa. Tytöt arvioivat itselleen tilastollisesti merkittävästi paremman prososiaalisen käytöksen kuin pojat 2010-luvun alussa ja lopussa. Lisäksi molemmissa aineistoissa prososiaalinen käytös korreloi negatiivisesti käyttäytymisen haasteiden kanssa. Tutkielman aineisto koostuu oppilaiden itsearvioista, eli tulokset kuvastavat oppilaiden omia käsityksiä prososiaalisesta käytöksestään. Syitä muutoksille oppilaiden itsearvioissa vuosikymmenen aikana on monia, mutta mahdollisiin vaikuttaviin tekijöihin voi lukeutua muun muassa uusi perusopetuksen opetussuunnitelma (POPS 2014), siirtymä kolmiportaiseen tuen malliin sekä lapsen minäkäsityksen muodostumiseen positiivisesti vaikuttaneet muutokset.