Solumaatalouden käyttö lihantuotannossa

Abstract

Globaali lihan kulutus on noussut viime vuosikymmeninä dramaattisesti, ja sen on ennustettu kasvan vielä 73% vuoteen 2050 mennessä. Tämä perinteiseen lihantuotantoon kohdistuva kasvava paine on ajanut tutkijoita etsimään vaihtoehtoisia kestävämpiä lihantuotannon tapoja. Solulihalla viitataan eläinsoluista in vitro tuotettuun lihaan. Käytetyin solulähde solulihan tuotannolle on multipotentit eli monikykyiset aikuisen kantasolut, joita saadaan suoraan eläimen kudoksesta. Niiden jakautumiskyky ja in vitro -kasvatus on kuitenkin rajoittunutta ja uusia kestävämpiä solulinjoja tarvitaan kasvatuksen tehostamiseksi. Lihassolujen kasvatuksessa ongelmaksi nousee myös solujen ankkuroitumistarve erikoistumista varten. Useita eri biologisia rakenteita on kehitteillä tähän käyttötarpeeseen, mutta mikrokantajat ovat ainoita, jotka toistaiseksi vaikuttavat olevan käytössä laajasti. Mikrokantajien avulla voidaan kuitenkin tuottaa vain solumassaa. Kokonaisten lihaskudosten muodostamiseen ole löydetty vielä sopivia tekniikoita. Jotta solulihan tuotannosta tulisi kannattavaa, on tuotannon hintaa saatava alas. Hintatason alentamiseksi on pyrittävä eroon kalliista eläinkomponenteista ja kehitettävä automatisoituja ja standardisoituja prosesseja. Lisäksi tuotteen on saavutettava kuluttajan kannalta haluttavat aistittavat ominaisuudet. Solulihan tuotanto on lupaava prosessi, joka kehityksen myötä voisi vähentää tarvetta perinteisen lihantuotannon kasvulle. Tuotettua solumassaa voidaan käyttää muun muassa prosessoiduissa lihatuotteissa. Solulihan käyttöönotto vaatisi vielä monissa maissa ja koko Euroopassa lainsäädännöllisiä ja asetuksellisia muutoksia.