Islam evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeissa vuosina 2006–2023 : Koetehtävien vaatimat ajattelun tasot ja islamin representaatio

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee islamia osana evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeita. Tutkielman näkökulmana on islamin saama representaatio ylioppilaskoetehtävissä sekä islamin osaamiseen liittyvät vaatimukset. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi yleisesti islamin representaation määrää osana evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeita. Tutkielma kartoittaa sitä, millaista tietoa islamista pidetään oleellisena testata sekä millaisia vaatimuksia islamia käsittelevät ylioppilaskoetehtävät todellisuudessa sisältävät. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 2006–2023 aikaisten evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskoetehtävistä, jotka käsittelevät islamia. Tutkimusaineiston laajuus on 86 ylioppilaskoetehtävää 36 ylioppilaskokeesta. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu kahden teoreettisen työkalun ympärille. Ensimmäinen työkalu on representaation käsite, joka kytkee islamin käsittelyn osana evankelis-luterilaisen uskonnon opetusta uskontotieteelliselle kentälle. Representaation käsitteen lisäksi tutkielman viitekehys koostuu kasvatustieteellisen teorian, Bloomin uudistetun taksonomian, ajattelun ja tiedon tasojen jaottelusta. Tutkielman viitekehys on siten poikkitieteellinen, mutta näkökulmat yhdistyvät kattavaksi kokonaisuudeksi, kun yhdistävänä tekijänä on islamin tarkastelu uskontopedagogisessa kontekstissa. Aineiston analyysi on toteutettiin hyödyntäen laadullista sisällönanalyysia, johon yhdistyy määrällisen sisällönanalyysin piirteitä. Tutkielman kahta ensimmäistä tutkimuskysymystä analysoitiin aineistolähtöisesti. Aineiston analyysissa selvisi, että islamin representaatio on ollut nousevaa vuosien 2003–2019 LOPS:ien aikaisten evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeiden välillä. Islamia representoitiin viiden aihealueen kautta: islamin oppi ja opilliset suuntaukset, yhteiskunta, materiaalisuus, historia ja rituaalit. Representaation laatu vaihteli luokkien kesken ja erityisesti isommissa luokissa representaatio oli moninaisempaa kuin pienemmissä. Poikkeuksena oli toiseksi suurimman luokan, yhteiskunnan, yksipuolinen tapa kuvata islamia. Tutkielman kolmatta tutkimuskysymystä analysoitiin teorialähtöisesti. Aineiston analyysistä selvisi, että islamin aihealueen osaamiseen liitettiin moninaisesti erilaisia vaatimuksia Bloomin uudistetun taksonomian mukaisesti. Aineistossa korostui pääasiassa matalan vaatimustason tehtävät. Aineistossa ilmeni kuitenkin myös korkean vaatimustason tehtäviä, minkä vuoksi islamiin voi sanoa liittyvän myös syvemmän osaamisen vaatimuksia. Keskeisenä huomiona ilmeni kuitenkin evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskokeen rakenteen ja koetehtävien vaikutus islamiin liittyviin vaatimuksiin, jolloin islamia aihealueena ei voitu pitää ainoana vaatimustasoa määrittävänä tekijänä.