”Täällä ei pelkät hyvät argumentit riitä” : Haastattelututkimus suomalaisista aluetoimistoista Brysselissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten aluetoimistojen edunvalvontaa Brysselissä erityisesti niiden ominaisuuksien ja toimintatapojen näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja suomalaisten aluetoimistojen välillä on havaittavissa sekä miten ne suhteutuvat aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii monitasohallinnan teoria, jonka avulla tarkastellaan alueellisen, kansallisen ja ylikansallisen tason välisiä suhteita sekä aluetoimistojen roolia osana EU:n päätöksenteko- ja edunvalvontajärjestelmää. Lisäksi tutkielman analyysi nojaa aluetoimistoja käsittelevään aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen erityisesti aluetoimistojen ominaisuuksien ja toimintatapojen näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostuu suomalaisten aluetoimistojen edustajien teemahaastatteluista, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että suomalaiset aluetoimistot muodostavat toimintalogiikaltaan ja motiiveiltaan suhteellisen yhtenäisen mutta painopisteiltään ja organisatorisilta rakenteiltaan selvästi eriytyneen toimijakentän. Tutkimuksen perusteella aluetoimistojen toimintaa selittävät erityisesti niiden taustatoimija ja alueelliset erityispiirteet. Verkostotoiminta näyttäytyy suomalaisille aluetoimistoille keskeisenä keinona kompensoida rajallisia resursseja ja vahvistaa vaikutusvaltaa EU:n valmisteluprosesseissa. Tutkielma osoittaa myös, että suomalaiset aluetoimistot eivät keskity yksinomaan EU-rahoituksen hankkimiseen tai tiedonvälitykseen, vaan pyrkivät aktiivisesti osallistumaan EU-politiikkaan. Samalla tutkimus haastaa aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä luokitteluja, joissa aluetoimistot on jaettu rahoituskeskeisiin ja sääntelyyn vaikuttaviin toimijoihin. Suomalaisten aluetoimistojen toiminta näyttäytyy pikemminkin joustavana, verkostomaisena ja muuttuvaan EU-poliittiseen ympäristöön sopeutuvana toimintana. Tutkielman perusteella muutokset EU:n painopisteissä ja erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu näyttävät muovaavan suomalaisten aluetoimistojen edunvalvonnan painopisteitä yhä strategisempaan suuntaan. Haastatteluaineistossa korostuivat erityisesti kilpailukykyyn, innovaatioihin, turvallisuuteen ja ekosysteemiajatteluun liittyvät kysymykset. Samalla kansallisen tason merkitys EU-edunvalvonnassa näyttää lisääntyneen erityisesti tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvässä vaikuttamistyössä.