Lähihoitajaopiskelijoiden näkemyksiä opettajien digipedagogisesta osaamisesta ja käyttämistä digitaalisista opetusmenetelmistä
Ladataan...
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset351
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lähihoitajaopiskelijoiden näkemyksiä sosiaali- ja
terveysalan opettajien digipedagogisesta osaamisesta, heidän opetuksessa käyttämistään
digitaalisista opetusmenetelmistä ja niiden hyödyistä. Lisäksi kuvattiin
lähihoitajaopiskelijoiden toiveita digitaalisten opetusmenetelmien käytöstä.
Tutkimusaineisto kerättiin Webrobol-kyselyllä viidestä lähihoitajakoulutusta antavasta
oppilaitoksesta Suomessa. Kyselylomake suunniteltiin tätä tutkimusta varten. Se koostui
lähihoitajaopiskelijoiden taustatiedoista (n=5), opettajien digipedagogista osaamista
kuvaavista väittämistä (n=48), lähihoitajaopiskelijoiden näkemyksistä digitaalisten
opetusvälineiden käytöstä, heidän toivomista digitaalisista opetusmenetelmistä ja niiden
hyödyistä (n= 3). Kyselylomakkeen avoin kysymys (n=1) kuvasi oppiaineita, joissa
lähihoitajaopiskelijat toivovat digitaalisia opetusmenetelmiä ja -välineitä opetukseen.
Sosiaali- ja terveysalan opettajien digipedagogisen osaamisen väittämät pohjautuivat
Euroopan Komission julkaisemaan viitekehykseen opettajien digipedagogisesta
osaamisesta. Osaamista arvioitiin digitaalisten voimavarojen, oppimisen ja opettamisen
sekä opiskelijoiden voimaantumisen osa-alueissa.
Tutkimukseen osallistui 2. ja 3. vuoden lähihoitajaopiskelijoita nuoriso- ja
aikuiskoulutuksesta (n=115). Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoin kysymys
kvantifioimalla.
Tutkimuksen tulosten mukaan lähihoitajaopiskelijat arvioivat sosiaali- ja terveysalan
perustutkintokoulutuksen opettajien digipedagogisen osaamisen keskitasolle, mutta
näkemykset vaihtelivat. Osaamisen arvioinnissa lähihoitajaopiskelijoiden oma
suhtautuminen digitaalisuuteen todettiin tilastollisesti merkittäväksi.
Lähihoitajaopiskelijoiden mukaan toivotuimpia digitaalisia opetusmenetelmiä tai -
välineitä olivat tietokone, Powerpoint, digitaaliset oppimisalustat ja pelit. Erityisesti
matemaattisten aineiden tai kielten opetuksessa toivottiin käytettävän digitaalisia
opetusmenetelmiä ja -välineitä. Lähihoitajaopiskelijoiden opetuksessa digitaalisten
opetusmenetelmien ja -välineiden käytöllä voidaan edistää tiedon etsimistä ja palautteen
antamista tai saamista sekä täydentää perinteistä opetusta.
Digitaalisten opetusmenetelmien ja -välineiden käyttöä toivottiin enemmän opetukseen.
Erillistä digitaalista tekniikkaa vaativien opetusmenetelmien ja -välineiden käyttöä tulisi
lähihoitajaopiskelijoiden opetuksessa lisätä sekä samalla vahvistaa opettajien osaamista
näiden opetusmenetelmien ja -välineiden hallinnassa.
The purpose of the study was to describe the perceptions of practical nurse students on
the digital methods used by the teachers of the health care and social services and on the
teachers’ digipedagogical competence. Furthermore, the desires of practical nurse
students’ of the use of digital teaching methods were described.
The research material was collected with Webrobol from five educational institutions in
which practical nurses are trained in Finland. The questionnaire was designed for this
study. It consisted of the items of the digipedagogical competence of teacher (n = 48),
backround factors (n = 5), perceptions of the practical nurse students on the digital
teaching methods used by the teachers, digital teaching methods hoped by the students
and their usefulness in the teaching (n = 3). Open-ended question (n = 1) described the
digital subjects hoped by the practical nurse students. The digipedagogical competence
of the teachers are based on the reference of the European Comission from the teachers’
digipedagogical competence. The competence was estimated in the categories of the
digital resources, learning and teaching and the empowering of students.
A total of 115 second and third year practical nurse students participated in the study. The
data was statistically analyzed an the open-ended question was analyzed by quantifying.
According to the results of the study the practical nurse students evaluated a teachers’
digipedagogical competence mainly to the middle level. Students’ perceptions in the use
of digital teaching methods proved to be significant statistically.
From the practical nurse student’s point of view the most enjoyable digital teaching
methods were a computer, Powerpoint, digital platforms or games. Especially digital
teaching methods are wished being used in the teaching of the mathematical materials or
of the language skills. Digital teaching methods can supplement traditional teaching,
improve giving and receiving feedback and facilitate information retrieval.
The use of digital teaching methods was hoped for more to the teaching. The use of the
teaching methods which require separate digital technique should be increased in the
teaching of practical nurse students. Furthermore, teacher’s digipedagogical competence
in the control of these methods should be strengthened.