Alkuopettajien kokemuksia viestinnästä kodin ja koulun välillä

Abstract

Tämä laadullinen tutkimus tarkasteli alkuopetuksen opettajien (N=5) kokemuksia kodin ja koulun välisestä viestinnästä. Erityisesti ensimmäisen luokan alkamisen nivelvaiheessa, viestinnän merkitys on huomattava oppilaan motivaatiolle, oppimistuloksille sekä luottamuksen rakentamiselle koulua kohtaan. Tutkimus pyrki vastaamaan siihen, miten opettajat kokevat viestinnän ja millaista ohjeistusta tai tukea he saavat tai toivovat viestinnän hoitamiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin opettajilta kerättyä puolistrukturoitua haastattelua, jonka aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Tulosten mukaan vastavuoroisen luottamussuhteen luominen on viestinnän onnistumisen ehdoton edellytys, opettajien pyrkien olemaan vanhempien kanssa "samalla puolella pöytää" lapsen edun tukemiseksi. Vaikka Wilma oli virallinen viestintäkanava, tietoturvamuutokset koettiin ongelmallisina, sillä ne vähensivät vanhempien aktiivisuutta ja heikensivät yhteistyötä, mikä toi pohdittavaksi ristiriidan tietoturvan ja tehokkaan kommunikaation välillä. Opettajat suosivat viestintätyylissään kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ja kokivat saavansa parhaan tuen kollegoilta vähäisen virallisen ohjeistuksen keskellä. Keskeisenä haasteena ja jaksamisen kysymyksenä esille nousi rajojen asettamisen tärkeys viestinnän ajankäytössä. Osalta vastaajista nousi esille ehdotuksia viestinnän, tunteiden käsittelyn ja rajanvedon laajemman opetuksen sisällyttämisestä jo opettajakoulutukseen. Johtopäätöksenä todetaan, että opettajien näkemykset tulisi ottaa huomioon koulujen kehittämisessä, ja jatkotutkimusta suositellaan laajennettavaksi kattamaan huoltajien näkemykset sekä pohtimaan koulumaailman resursointia vastaamaan muuttuviin yhteistyön vaatimuksiin.