Ensimmäisen sukupolven korkeakoulutettujen tukitarpeet koulutuksen kentällä

Abstract

Tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutus on lähtökohtaisesti periytyvää. Jos omat vanhemmat ovat korkeakoulutettuja, todennäköisemmin heidän lapsensa päätyvät myös opiskelemaan kolmannelle asteelle. Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on noussut esiin korkeakoulutuksen lisääminen. Siksi on mielenkiintoista tutkia, miten opiskelijat vailla akateemista perhetaustaa ovat päätyneet korkeakouluun.

Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, mitä tukimuotoja ensimmäisen sukupolven korkeakoulutetut ovat tarvinneet sekä hakeutuakseen korkeakouluun että korkeakoulussa opiskellessaan. Teoreettisen viitekehyksen luo Pierre Bourdieun sosiaalisen pääoman teoria. Sosiaalista pääomaa rakentaa taloudelliset, symboliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, joilla on suuri merkitys ihmisen toimintaan erilaisilla yhteiskunnan kentillä. Yksi tällaisista kentistä on koulumaailma.

Tutkielman aineisto koostuu kolmesta yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin loppuvuodesta 2023. Haastateltavista kaksi on ensimmäisen sukupolven korkeakoulutettuja ja yksi yliopiston opintohallinnon edustaja. Tutkielman menetelmällinen tutkimusote perustuu teorialähtöiseen analyysiin nojautuen Pierre Bourdieun pääomateorian kontekstiin.

Tulosten perusteella vanhempien tuki on tärkeää, vaikkei konkreettista kouluun liittyvää tukea saisikaan. Myös muiden, kuten ystävien tai muun aikuisen tuki koetaan merkityksellisenä. Oma motivaatio on erityisen tärkeää, koska koulusta saatu tuki, erityisesti opinto-ohjauksesta koettiin heikoksi. Korkeakoulussa korostuu itseohjautuvuus, mutta konkreettista tukea esimerkiksi uraohjaukseen liittyen kaivattiin. Tutkielman tulokset vahvistavat sekä aiempaa tutkimusta että Pierre Bourdieun luomaa teoriaa, jonka mukaan koulutuksen kentillä on vaikeampi navigoida, jos sosiaalinen pääoma koulumaailmaan liittyen on lähtökohdiltaan suppeaa.