Vuorotyö ja kardiovaskulaariset riskitekijät

Abstract

Kardiovaskulaariset sairaudet ovat maailmanlaajuisesti suurin terveysongelma. Viime vuosikymmeninä vuorotyön merkitys on noussut keskusteluun ja tutkimuksen kohteeksi yhtenä sydän-verisuonisairauksien riskitekijänä. Tutkimuksissa on todettu vuorotyön yhteys kohonneeseen verenpaineeseen, korkeisiin lipidiarvoihin (triglyseridit), metaboliseen oireyhtymään (MBO) ja suurentuneeseen painoindeksiin (BMI). Sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä näyttö on vielä vajavaista (Esquirol ym. 2011).

Tutkimuksessamme ei havaittu selkeää yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien ja vuorotyön välillä. Kuitenkin kokemus työn fyysisestä kuormittavuudesta todettiin tilastollisesti merkitsevästi suuremmaksi vuorotyöntekijöillä. Vuorotyöläisillä oli myös tilastollisesti merkitsevästi useammin käsitys siitä etteivät he kykene työskentelemään eläkeikään saakka nykyisessä työtehtävässään.

Syitä sille miksi tutkielmassa käytetyssä aineistossa ei saatu esille selvää yhteyttä vuorotyön ja kardiovaskulaaristen riskitekijöiden välillä lienee monia. Suomessa on hyvin toimiva työterveydenhuolto, jota säätelee myös kattava lainsäädäntö. Paikallisella hoitokulttuurilla voi olla osaltaan myös merkitystä saatuihin tuloksiin. Sepelvaltimotaudin esiintyvyydessä tavataan isoja maan sisäisiä eroavaisuuksia. Sepelvaltimotautia esiintyy useammin Itä- ja Koillis-Suomessa, kuin vaikkapa Harjavallassa, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa ja kuuluu Porin seutukuntaan. Tutkimuksemme perusteella ei saada vastausta sille, olisiko tulos mahdollisesti toistettavissa muuallakin Suomessa vastaavalla tutkimusasettelulla.

Tutkielmaan kuuluvan kirjallisuuskatsauksen perusteella vuorotyön aiheuttamia terveyshaittoja voitaisiin jatkossa pyrkiä vähentämään ottamalla huomioon paremmin työntekijöiden yksilölliset eroavaisuudet, nuorten ihmisten parempi vuorotyön sieto, siirtymällä eteenpäin kiertävään työvuorojärjestelmään, sekä vähentämällä mahdollisuuksien mukaan tehtyä yötyötä ja vuorotyön kestoa.