EMÄTTIMEN NORMAALIN MIKROBISTON KOOSTUMUS, SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT JA MIKROBISTON MUUTOSTEN ROOLI GYNEKOLOGISTEN SAIRAUKSIEN TAUSTALLA
642.59 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1164
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Monien tekijöiden tiedetään vaikuttavan emättimen mikrobiston normaaliin koostumukseen
ja mikrobiston muutokset vaikututtavat useiden gynekologisten sairauksien taustalla. Muun
muassa naisen ikä ja sen mukanaan tuomat hormonaaliset muutokset, etnisyys ja elintavat
muokkaavat mikrobistoa. Erilaiset ulkoiset ja sisäiset riskitekijät voivat aiheuttaa mikrobiston
tasapainon järkkymistä ja johtaa erilaisiin tautiprosesseihin kuten gynekologisiin infektioihin,
epäsuotuisiin raskaustuloksiin ja kohdunkaulan syöpään. Bakteerivaginoosia on luonnehdittu
emättimen dysbioosina, jossa laktobasilluslajien määrä vähenee ja anaerobisten bakteerien
määrä kasvaa. Hiivasienitulehduksen taustalta vastaavanlaista selvää mikrobistoprofiilia ei
ole pystytty osoittamaan. Assosiaatioita mikrobiston muutosten ja emättimen atrofian välillä
on myös tutkittu ja tulosten mukaan vähäinen laktobasilluslajien määrä, sekä mikrobiston
monimuotoisuus lisäävät kuivuuden vaikeusastetta. Lisäksi mikrobiston muutosten on
todettu vaikuttavan vulvodynian vaikeusasteeseen ja vaikea tautimuoto on tutkimuksissa
assosioitunut emättimen kohonneeseen pH-arvoon ja aerobiseen vaginiittiin. Yhteyksiä
kohdunkaulan syövän, HPV-infektion ja emättimen mikrobiston välillä on myös useissa
tutkimuksissa raportoitu. HPV-infektion yhteydessä on todettu mikrobiston
monimuotoisuuden lisääntymistä, ja useita HPV-infektioon assosioituvia bakteerilajeja on
tunnistettu. Mikrobiston muutosten on todettu vaikuttavan myös HPV-infektion
paranemisnopeuteen. Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden yhteydessä on todettu
lajiston monimuotoisuuden lisääntymistä ja anaerobisten lajien määrän kasvua.
Tulevaisuudessa tarkasti määritetyt muutokset eri tautien taustalla voivat johtaa parempaan
tautien ehkäisyyn, tarkempaan diagnostiikkaan ja tehoavampiin hoitomuotoihin.