Ikääntyminen, vieraan kielen oppiminen ja kognitio

Abstract

Ikääntyneiden vieraan kielen oppimista ja sen vaikutusta kognitioon on tutkittu vähän. Käsityksemme mukaan ikääntyneille olisi kielenoppimisesta hyötyä, mutta oppimistavat ja -nopeus eroavat nuorista aikuisista. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessamme tarkastelemme tutkimuksia, jotka käsittelevät ikääntyneiden ihmisten kielen oppimista; kuinka ikääntyminen vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen ja kuinka vieraan kielen oppiminen vaikuttaa ikääntyvän kognitioon. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksastatoista sokkoutetusti valitusta vertaisarvoidusta artikkelista, joiden tuloksia käsiteltiin vallitsevien vieraan kielen oppimiseen sekä monikielisten kognitioon liittyvien teorioiden pohjalta. Tutkimukset jaettiin tutkimuskysymysten mukaan. Tuloksiksi saatiin, että kielen oppimisella on osoitettu olevan mahdollisesti vaikutus kognitioon, mutta tuloksissa oli ristiriitaisuuksia. Heikolla suoriutumisella kognitiotehtävissä oli yhteys heikkoon L2-oppimiseen. Yksi- ja monikieliset ikääntyneet tiedostivat metalingvistisiä yhteyksiä osatun ja opitun kielen välillä ja pystyivät hyödyntämään niitä, mutta tällä taidolla ei ollut aina yhteyttä kielen oppimiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että ikääntyneillä on kyky oppia uutta kieltä, vaikka se on nuoria aikuisia hitaampaa ja suoriutuminen näitä heikompaa, ja että harjoittelulla on positiivisia vaikutuksia vieraan kielen oppimiseen. Tulosten tarkastelussa herää kysymys, voisiko vieraan kielen opetusmenetelmiä sovittaa iäkkäille sopivammiksi.