Kettujen ajallinen esiintyminen riistakamera-aineistoissa

dc.contributor.authorRiihimäki, Josefina
dc.contributor.departmentfi=Biologian laitos|en=Department of Biology|
dc.contributor.facultyfi=Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Science|
dc.contributor.studysubjectfi=Biologia|en=Biology|
dc.date.accessioned2025-03-25T22:30:08Z
dc.date.available2025-03-25T22:30:08Z
dc.date.issued2025-03-21
dc.description.abstractPelko uusia asioita kohtaan eli neofobia on melko yleistä eläinkunnassa ja sillä on huomattu olevan merkittävä vaikutus elossa säilymiseen. Kettu (Vulpes vulpes) on koiraeläimiin kuuluva laji, joka on yksi laajimmalle levittäytyneimmistä nisäkkäistä. Kettu kuuluu myös Suomen alkuperäislajeihin ja sillä onkin pitkä yhteinen historia ihmisen kanssa. Suomessa kettuja metsästettiin ennen paljon sen lämpimän turkin takia. Metsästyksen takia ketulle on ollut hyödyllistä alkaa välttämään merkkejä ihmisestä. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, minkälaista neofobiaa ketuilla esiintyy. Tutkielmassani tutkin ketun arkuutta riistakameroita, ihmisen hajua ja hajupostia kohtaan. Pelon näitä asioita kohtaan ajatellaan hälvenevän ajan kuluessa, jolloin ketun esiintymistiheys kasvaisi. Vertasin ketun ajallista esiintymistä supikoiran (Nyctereutes procyonoides) esiintymiseen. Supikoirat ovat sopiva verrokki, sillä ne elävät samankaltaisissa elinympäristöissä kettujen kanssa, mutta vieraslajina niille ei ole välttämättä kehittynyt samanlaista pelkoa uusia asioita kohtaan kuin ketulla. Tutkimukseni hypoteesina on, että kettujen havaintomäärä kasvaa ajan kuluessa ja supikoirahavainnot pysyvät tasaisena. Käytin analyysissani keinopesätutkimusten yhteydessä saatua aineistoa, joka on kerätty eri puolelta Suomea vuosina 2015–2020. Tutkimusalueet valittiin siten, että ympäristössä oli metsää, avointa maastoa ja vesistö lähellä. Kameroista 149:ssä havaittiin kettu tai supikoira tai molemmat ja havaintoja tuli 66 tutkimusalueelta. Tutkimuksessa havaittiin huomattavasti enemmän supikoiria kuin kettuja. Analyysissa ajalla ei huomattu olevan vaikutusta ketun eikä supikoiran esiintymiseen, jolloin en saanut hypoteesilleni vahvistusta. Molempia lajeja havaittiin melko tasaisesti koko tutkimuksen keston ajan. Voi olla, että ketut eivät pelänneet alueella olevia muutoksia, tai havainnointiaika ei ollut tarpeeksi pitkä, jotta ketut olisivat tottuneet muutoksiin. Ensimmäinen on kuitenkin todennäköisempää, koska kettujen ja supikoirien havaintokäyrät olivat hyvin samanmuotoiset.
dc.format.extent12
dc.identifier.olddbid197328
dc.identifier.oldhandle10024/180369
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/2230
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025032521167
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/180369
dc.subjectneofobia, kettu, riistakamera
dc.titleKettujen ajallinen esiintyminen riistakamera-aineistoissa
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Riihim%C3%A4ki_Josefina_opinnayte.pdf
Size:
405.84 KB
Format:
Adobe Portable Document Format