Opettajien kokemuksia heikosti suomea osaavien oppilaiden opettamisesta yleisopetuksessa
| dc.contributor.author | Eljaala, Rita | |
| dc.contributor.department | fi=OKL Turku|en=Department of Teacher Education, Turku| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Turku)|en=Educational Sciences| | |
| dc.date.accessioned | 2026-05-08T19:01:06Z | |
| dc.date.issued | 2026-04-30 | |
| dc.description.abstract | Tämän kandidaatintutkimuksen tavoitteena on selvittää, luokanopettajien kokemuksia ja valmiuksia opettaa oppilaita, jotka eivät puhu ensimmäisenä kielenään suomea. Tutkimuksen aihe on tärkeä tutkittavaksi, jotta ymmärtäisimme paremmin opettajien mahdollisia haasteita tukiessa heikosti tai ei lainkaan suomea osaavia oppilaita yleisopetuksen luokissa. Tutkimus on toteutettu laadullisena haastattelu tutkimuksena, jossa haastateltiin neljää opettajaa, jotka työskentelivät kaikki suomenkielisissä peruskouluissa, vastasivat haastattelukysymyksiin. Kaikilla opettajilla oli luokillaan oppilaita, joilla oli hyvin heikko suomen kielen osaaminen tai oppilaat eivät osanneet suomea vielä lainkaan. Opettajat opettivat 1. ja 3. luokkaa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen analyysin keinoin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Haastatteluista saadun aineiston perusteella luokanopettajat kuvasivat kohtaavansa moninaisia haasteita koulun arjessa, opetuksen toteuttamisessa sekä resurssien riittävyydessä. Merkittävimmiksi haasteiksi nousi erityisesti resurssipula, joka ilmeni systemaattisesti kaikkien haastateltujen opettajien työssä. Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat kokivat erityisen merkittävinä haasteina tilanteet, joissa oppilaalla ei vielä ole lainkaan suomen kielen taitoa ja tarvittavia materiaali- tai henkilöresursseja ei ole riittävästi tukemaan oppilasta suomenkielisessä yleisopetuksen luokassa. Tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että heikosti suomea osaavien oppilaiden opetukseen tulisi kohdentaa enemmän resursseja. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä havaintoa ja osoittavat, että opettajat kokevat merkittävää lisäkuormitusta, jota nykyiset opetukseen suunnatut resurssit eivät kata. Tulosten perusteella on perusteltua tarkastella opettajankoulutuksen sisältöä ja painotuksia uudelleen sekä kehittää lisää suomi toisena kielenä -materiaalia kaikissa oppiaineissa. Lisäksi heikosti suomea osaavat oppilaat hyötyisivät lisätunneista S2-opetuksessa heidän kielellisten valmiuksiensa vahvistamiseksi. | |
| dc.format.extent | 45 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/60450 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2026050841243 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | suljettu | |
| dc.subject | Suomi toisena kielenä | |
| dc.subject | monikulttuurisuus | |
| dc.subject | luokanopettajankoulutus | |
| dc.subject | S2-opetus | |
| dc.subject | resurssit | |
| dc.subject | valmistava opetus | |
| dc.subject | integraatio | |
| dc.title | Opettajien kokemuksia heikosti suomea osaavien oppilaiden opettamisesta yleisopetuksessa | |
| dc.type.ontasot | fi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1