Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta

Abstract

<p>Hankkeessa tarkasteltiin Varsinais-Suomen yritysten resilienssiä merilogistiikan, erityisesti Saaristomeren<br>väylästöä koskevien häiriöiden varalta. Tarkastelu kohdennettiin kolmeen Varsinais-<br>Suomen kärkitoimialaan: elintarviketeollisuuteen, lääke- ja bioalaan ja meriteollisuuteen. Lisäksi<br>arvioitiin Saaristomeren väylästöä kriittisenä infrastruktuurina.<br>Jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden toimijakenttä on aluetasolla varsin moninainen. Elinkeinoelämään keskeisimmin liittyy 2018 perustettu Huoltovarmuusorganisaation osana ja ELY:n<br>yhteydessä toimiva Elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta (ELVAR), joka<br>kattaa Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan. Hyvinvointialueen yhteyteen perusteilla oleva Varsinais-<br>Suomen turvallisuusfoorumi1 korostaa myös elinkeinoelämän roolia turvallisuuden ja resilienssin<br>osatekijänä.<br>Turun ja Naantalin satamien kautta kulkee noin 200 000 kuorma-autoa, joista arviolta noin kymmenesosa<br>on Varsinais-Suomen liikennettä. Naantalin satama on tämän lisäksi tärkeä irtolastisatama<br>(öljytuotteet, hake, sementti, vilja).<br>Saaristomeren halki kulkeva liikenne käyttää viittä kauppamerenkulun väylää (Utö-Naantali,<br>Utö-Lövskär, Lövskär-Isokari, Kihti-Maarianhamina ja Airisto-Revgrund). Väylillä on mahdollista<br>käyttää myös vaihtoehtoisia reittejä. VTS-palvelut toimivat alueella hyvin ja pienillä väyläteknisillä<br>toimenpiteillä turvallisuutta voidaan edelleen parantaa.<br>Jatkuvuudenhallintasuunnitelmia hankkeessa haastatelluissa yrityksissä oli vähän mutta riskienhallintaa<br>toteutettiin jollain tasolla lähes joka yrityksessä. Kansainvälisten konsernien osana toimivissa<br>yrityksissä oli yhtenäiset käytännöt ja ne oli saaneet emoyhtiöstä tukea ja tilannekuvaa<br>koronan vaikutuksista toimitusketjuihin.<br>Koronan vaikutuksia yritykset eivät olleet suurelta osin pystyneet ennakoimaan. Käytännössä<br>kaikki yritykset joutuivat tekemään työntekoa koskevia järjestelyjä. Liikkuvuusrajoituksista oli<br>joissain yrityksissä merkittävää haittaa. Työvoiman saanti hidastui ja esimerkiksi erilaisiin ulkomaanmatkoja<br>edellyttäviin tehtäviin (esimerkiksi asennukset) tuli viiveitä. Toisaalta useimmissa<br>yrityksissä kysyntä ei kuitenkaan ollut laskenut eikä lomautuksia esiintynyt. Suuremmat yritykset<br>arvioivat varautumisen onnistuneet paremmin kuin pienemmät yritykset.<br>Yrityksillä ei pääosin ollut käsitystä Saaristomeren kautta kulkevista materiaalivirroistaan. Kolmannes<br>arvioi merkityksen suureksi. Mikäli merikuljetukset pysähtyisivät, yritysten pääosa ilmoitti<br>pystyvänsä toimimaan noin 2 viikosta 2 kuukauteen. Yrityksillä oli käytössä erilaisia keinoja<br>toimitusketjuhäiriöiden ehkäisemiseksi, mutta kehittämispotentiaalia on vielä paljon. Noin<br>puolet olikin kiinnostunut jatkuvuuden- ja riskinhallinnan koulutuksesta ja t&k-toiminnasta.</p>