Vaikuttavuustutkimus: Mitä tulee huomioida analysoitaessa satunnaistetun vertailukokeen aineistoa?

Abstract

<p>Artikkeli on jatkoa Kasvun tuki -aikakauslehdessä julkaistulle Vaikuttavuustutkimus-artikkelisarjalle:<br>– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistettu vertailukoe tulee suunnitella huolella (2/2021)<br>– Vaikuttavuustutkimus: Satunnaistetun vertailukokeen laadukkaan raportoinnin edellytykset (1/2022)<br>– Vaikuttavuustutkimus: Miten arvioida harhaa satunnaistetuissa vertailukokeissa? (2/2022)</p><ul><li>Tutkimussuunnitelmassa tai viimeistään ennen kuin avataan satunnaistamiskoodi eli tieto siitä,<br>millä menetelmällä kutakin tutkimushenkilöä hoidetaan, on määritettävä ennakkoon kovariaatit eli<br>selittävät muuttujat, puuttuvan tiedon käsittelymenetelmät, herkkyysanalyysit, osajoukkoanalyysit<br>ja tilastollisen hypoteesien järjestys.</li><li>Perustason kovariaatti voidaan huomioida analyysivaiheessa sisällyttämällä se tilastolliseen malliin<br>tai käyttämällä esimerkiksi ositettua satunnaistamista.</li><li>Puuttuvan tiedon huomiotta jättäminen rikkoo hoitoaieperiaatetta, jonka mukaan analyyseihin<br>sisällytetään kaikki satunnaistetut tutkittavat.</li><li>Monivertailuongelman välttämiseksi satunnaistetuissa vertailukokeissa kannattaa käyttää vain yhtä<br>päävastetta. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on käytettävä monivertailun huomioivia menetelmiä.</li><li>Osajoukkoanalyysien tulokset ovat tärkeä esittää estimaattien ja luottamusvälien avulla, sillä pelkkä<br>käsittelyryhmän ja kovariaatin yhdysvaikutuksen p-arvon esittäminen ei yksin riitä.</li></ul>