Efektiivisen veroasteen vaihtelu osavuosikatsaus- ja tilinpäätösraportoinnissa : Tutkimus Suomessa julkisesti noteeratuista yhtiöistä

Abstract

Verotuksen sääntelyn kasvaminen, yhtiöiden vastuullisuuden korostaminen ja sijoittajien kasvanut kiinnostus yhtiön verojen läpinäkyvyydestä on lisännyt verolaskennan merkitystä jokaisessa julkisesti noteeratussa konsernissa. Yksi yhtiöiden raporteissa esiintyvä veroihin liittyvä suoritusmittari on efektiivinen veroaste, joka lasketaan jakamalla yhtiön verokulu kirjanpidon tuloksella ennen veroja ja jolla mitataan esimerkiksi yhtiön verosuunnittelun tehokkuutta ja toisaalta myös yhtiön vastuullisuutta. Yhtiöillä on siis paineita yhä läpinäkyvämpään veroraportointiin, jota säädellään IFRS-standardeilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida efektiivisen veroasteen vaihtelua osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä sekä käsitellä syitä, jotka aiheuttavat efektiivisen veroasteen vaihtelun. Lisäksi tutkitaan, miten efektiivisestä veroasteesta raportoidaan ja mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat raportoinnin läpinäkyvyyteen. Tutkimus koostuu tutkimusaineistoa kuvailevasta laadullisesta analyysistä ja määrällisestä analyysistä, jossa tutkitaan efektiivisen veroasteen vaihtelua sekä analysoidaan tekijöitä, jotka vaikuttavat efektiivisen veroasteen raportoinnin läpinäkyvyyteen. Tutkimuksen aineistoon on valittu Suomessa julkisesti noteerattujen yhtiöiden tutkimuksen tekohetkellä viimeisimmät saatavilla olevat, vuoden 2017 osavuosikatsaukset ja tilinpäätökset.

Tutkimuksen yhtiöistä yli kolmasosalla efektiivinen veroaste vaihtelee yli viisi prosenttiyksikköä osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen välillä. Yleisimpiä syitä vaihtelulle ovat verovapaat tuotot, vähennyskelvottomat kulut sekä tuloksen alueellinen jakauma. Efektiivisen veroasteen vaihtelusta huolimatta tutkimuksen yhtiöt eivät julkista pakollisten raportointivaatimusten lisäksi juurikaan mitään veroihin liittyvää. Siten efektiivisen veroasteen raportoinnin yhdenmukaisuus eri yhtiöiden välillä johtuu siitä, että tutkimuksen yhtiöiden raportoinnit täyttävät lähinnä raportoinnin minimivaatimustason. Kuitenkin suuremmat yhtiöt raportoivat useammin efektiivisen veroasteen kuin pienemmät yhtiöt. Tappiollisen tuloksen ennen veroja tehneet yhtiöt taas raportoivat harvemmin efektiivisen veroasteen. Toisaalta efektiivisen veroasteen sanallinen raportointi on yleisempää, jos yhtiön efektiivisen veroasteen vaihtelu on voimakasta. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi yhtiöiden tulisi raportoida efektiivinen veroaste sekä kertoa sanallisesti siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet efektiivisen veroasteen määrään. Efektiivisen veroasteen läpinäkyvän raportoinnin avulla yhtiöt voisivat myös erottautua positiivisesti muista yhtiöistä. Lisäksi raportoinnin läpinäkyvyyttä voisi kasvattaa myös sääntelyä lisäämällä, mikä toisaalta vähentäisi raportoinnin joustavuutta ja saattaisi lisätä yhtiöiden hallinnollista taakkaa.