Työntekijän alisuoriutuminen irtisanomisperusteena : työntekijän asema ja alisuoriutumisen kynnys

dc.contributor.authorLeino, Gabriel
dc.contributor.departmentfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.facultyfi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law|
dc.contributor.studysubjectfi=Oikeustiede, ON/OTM-tutkinto|en=Law, Studies for Bachelor/Master of Laws Degree|
dc.date.accessioned2025-12-17T22:30:30Z
dc.date.available2025-12-17T22:30:30Z
dc.date.issued2025-12-15
dc.description.abstractTämän tutkielman aiheena on työntekijän alisuoriutuminen irtisanomisperusteena, tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota työntekijän asemaan ja alisuoriutumiskynnyksen määräytymiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida työntekijän alisuoriutumista oikeudellisena käsitteenä ja peilata alisuoriutumiseen liittyvää tulkintaa ja soveltamista suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä oikeuskäytäntöön. Tutkimus on menetelmältään lainopillista, ja sen teoreettinen puoli rakentuu työsopimuslain 7 lukuun, korkeimman oikeuden ja työtuomioistuimen ratkaisujen analysointiin sekä työsopimuslakiin liittyvään ajankohtaiseen hallituksen muutosesitykseen. Keskeiset tutkimustulokset osoittavat, että alisuoriutumiseen perustuvan irtisanomiskynnyksen ylittäminen edellyttää tällä hetkellä työsopimuslain mukaista asiallista ja painavaa syytä, mikä on johtanut korkeaan alisuoriutumiskynnykseen sekä työntekijän erityisen vahvaan suojaan. Oikeuskäytännössä korostuu tapauskohtainen kokonaisarviointi, jossa huomioidaan muun muassa työntekijän virheen tai laiminlyönnin olennaisuus ja toistuvuus, työnantajan ohjausvelvollisuus ja varoitusmenettelyn noudattaminen. Oikeudellisesta näkökulmasta katsoen työntekijän asema on tällä hetkellä vahva, sillä irtisanomista ei voida pitää yksiselitteisenä ja työnantaja kantaa lähtökohtaisesti vastuun työn tuloksesta. Tutkielmassa tehdään päätelmä, jonka mukaan työsopimuslain muutos, jossa irtisanomisperusteeksi riittäisi jatkossa pelkkä asiallinen syy, tulee madaltamaan alisuoriutumiseen liittyvää kynnystä merkittävästi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että muutos tulee heikentämään työntekijän oikeudellista asemaa alisuoriutumisperusteisessa irtisanomisprosessissa, sillä jatkossa vähemmän vakava tai vähemmän olennainen laiminlyönti voi teoriassa laukausta alisuoriutumiskynnyksen. Tutkielma osoittaa myös, että sekä työntekijän että työnantajan tulee varautua alisuoriutumisen uudelleen määräytymiseen, koska oikeuskäytäntöön saattaa muodostua väliaikainen siirtymäkausi, uuden alisuoriutumistulkinnan olleessa vailla moderneja ennakkoratkaisuja.
dc.format.extent29
dc.identifier.olddbid211731
dc.identifier.oldhandle10024/194750
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/3068
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20251217121006
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/194750
dc.subjecttyösopimuslaki, alisuoriutuminen, asiallinen ja painava syy, irtisanomisperuste
dc.titleTyöntekijän alisuoriutuminen irtisanomisperusteena : työntekijän asema ja alisuoriutumisen kynnys
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Leino_Gabriel_opinnayte.pdf
Size:
447.66 KB
Format:
Adobe Portable Document Format