Autisminkirjon oppilaalle valmistetun sermipöydän käytettävyystestaus

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida käyttäjälähtöisesti suunnitellun sermipöydän käytettävyyttä autistien oppimisympäristössä. Näin saadaan tietoa autistisen oppilaan näkökulmasta käytettävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Käytettävyys on käyttäjien, tuotteen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen tulos. Sermipöydän käyttäjiin lukeutuvat opettajat, avustajat sekä autisminkirjoon kuuluvat oppilaat. Tutkimuksen aihealue linkittyy autismin ja käytettävyyden tutkimuskenttään. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja siinä on käytetty käytettävyystutkimuksen arviointimenetelmiin kuuluvaa käytettävyystestausta. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluiden avulla kahdessa eri koulussa 2017–2018 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui neljä opettajaa ja seitsemän avustajaa (N=11). Teemahaastattelu johdettiin Hyysalon (2009) tuotteen eri maailmat -mallista. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tutkimus on ajankohtainen, sillä autisminkirjoon lukeutuvia oireyhtymiä diagnosoidaan yhä etenevissä määrin. Sermipöydän avulla pyritään vastamaan autisminkirjon oppilaiden tarpeisiin. Käytettävyystutkimus on käsityökasvatuksessa tärkeää sen vuoksi, että saadaan laajasti tietoa valmistettujen tuotteiden käytettävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tätä tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi erilaisissa käsityöprojekteissa. Oppilaat voisivat esimerkiksi yhdessä suunnitella ja valmistaa tukea tarvitseville oppilaille oppimista tukevia välineitä.

Tutkimustulosten mukana opettajat ja avustajat arvioivat sermipöydän olevan oppilaiden osalta käytettävyydeltään hyvä. Opettajien ja avustajien kannalta käytettävyydessä oli parannettavaa. Sermipöytä vähensi oppilaissa aistiärsykkeiden syntymistä, mikä vaikutti positiivisesti luokan työrauhaan ja työturvallisuuteen. Oppilaat eivät olleet onnistuneet kaatamaan sermipöytää tavallisen pulpetin tapaan. Sermipöytää pidettiin kestävänä ja sen materiaaleja laadukkaina. Neutraalia ulkonäköä pidettiin aistikuormituksen kannalta hyvänä. Sermipöydän koko ja liikuteltavuus olivat kouluympäristöön soveltuvia. Sermin lukitusmekanismista ja korkeudensäädöstä sekä pöytätasossa olevan syvennyksen leveydestä havaittiin kehitettävää. Sermipöydän käyttöaste oli hyvä, mutta toisessa koulussa opetuksen kannalta sitä ei nähty tarpeellisena. Sermipöydän toinen prototyyppi koettiin edeltäjäänsä parempana.