KUNNALLISEN LIIKELAITOKSEN YHTIÖITTÄMINEN Case: Paimion kaupungin vesihuoltolaitos

Abstract

Uusi julkisjohtaminen (New Public Management) on 1980-luvulta saakka vaikuttanut julkisen sektorin uudistamishankkeiden taustalla. Muutostrendi on korostanut yksityisen sektorin johtamismallien tuomista julkiselle sektorille. Kunnallisten palvelujen järjestämisvastuun erottaminen tuotannosta, liikekirjanpitoon siirtyminen ja talouden tasapainovaatimus ovat esimerkkejä uuden ajattelumallin tuomista muutoksista kuntasektorille. Vesihuoltoa säätelee vesihuoltolaki, johon julkisjohtaminen on tuonut vaatimukset eriyttää vesihuoltolaitoksien kirjanpito kunnan kirjanpidosta ja kattaa laitosten kustannukset asiakasmaksuilla. Asiakasmaksuihin saa lain mukaan sisältyä kohtuullinen tuotto vesilaitostoimintaan sijoitetulle pääomalle. Kuntasektorin toiminta on markkinaehtoistunut. Kunnat ovat yhtiöittäneet toimintojaan itsehallintonsa nojalla ja uuden julkisjohtamisen innoittamina. Kuntalaki sisältää velvoitteen pääsääntöisesti yhtiöittämään kuntien tehtävät, jotka kilpailevat markkinoilla. Laissa rajataan tehtäviä, joita ei katsota harjoitettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Yhtiöittämisvelvoitteen ulkopuolelle jää näin muun muassa kunnan omalla alueellaan toimiva vesihuolto. Uuden julkisjohtamisen hengessä kunnissa vuonna 1997 tapahtuneen liikekirjanpidon käyttöönoton tavoitteena oli lisätä läpinäkyvyyttä, parantaa pitkänajan strategista suunnittelua talouden paremman kuvan ja tasapainovaatimuksen avulla sekä tarjota selkeyttä pysyvien vastaavien arvostamiseen ja kirjaamiseen. Tämän tutkielman empiirisessä osassa tarkasteltiin kunnallisen vesilaitoksen yhtiöittämisen vaikutuksia kunnan talouden tasapainoon. Tutkielman mukaan liikelaitoksen yhtiöittäminen vaikutti peruskunnan talouden tasapainoon yhtiöittämisvuonna, mutta yhtiöittäminen ei tuonut pysyvää menojen ja tulojen tasapainoa eikä poistanut kunnan lainanottotarvetta. Tutkielmassa esille nousi liikekirjanpidon taseen pysyvien vastaavien arvostamiseen liittyvää ongelmallisuutta, mutta toisaalta vesilaitoksen yhtiöittäminen lisäsi läpinäkyvyyttä ja kilpailuneutraliteettia kunnan piilosubventoinnin poistuttua. Tutkielman toisena tarkastelukohteena oli sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhtiöittämisen yhteydessä. Oikeudenmukaisuuden voidaan todeta toteutuvan, jos sukupolven menot ja tulot ovat tasapainossa. Tutkielman mukaan uuden julkisjohtamisen mukainen yhtiöittäminen ja liikekirjanpidon käyttöönotto eivät takaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, sillä yhtiöittämisen vaikutukset koskevat nykyisten vedenkäyttäjien lisäksi aikaisempia ja tulevia sukupolvia, eikä liiketoimintakaupan voida todeta koko tarkastelujaksolla tasapainottaneen kaupungin taloutta.