Työhyvinvoinnin vaikuttava johtaminen : Tapaustutkimus organisaation kehittämishankkeesta

Abstract

Työhyvinvointiin liittyvät haasteet, työelämän kuormittavuus sekä työkyvyn tukeminen ovat keskeisiä nykytyöelämän ilmiöitä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan työhyvinvointivalmennuksen vaikuttavuutta sekä sitä, miten valmennuksessa opitut toimintatavat siirtyvät osaksi osallistujien arkea ja työelämää. Tutkimuksen kohteena on suomalaisessa asiantuntijaorganisaatiossa toteutettu työhyvin-vointihanke.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu työhyvinvoinnin, koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin sekä oppimisen siirtovaikutuksen tutkimuksesta. Vaikuttavuutta tarkastellaan erityisesti Kirkpatrickin koulutuksen arviointimallin sekä oppimisen siirtovaikutusta käsittelevän tutkimuksen avulla.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui työhyvinvointivalmennukseen osallistuneille toteutetuista kyselyistä, valmennukseen liittyvästä aineistosta sekä osallistujien hyvinvointi- ja kuntomittauksista. Aineistoa tarkasteltiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla hyödyntäen myös kyselyiden ja mittausten numeerisia tuloksia tutkimuksen empiirisen tarkastelun tukena.

Tulosten perusteella työhyvinvointivalmennus vaikutti erityisesti osallistujien tietoisuuteen omasta hyvinvoinnistaan, kuormitustekijöistä ja toimintatavoista. Valmennuksen koettiin tukeneen erityisesti psyykkistä hyvinvointia, stressinhallintaa sekä työssä jaksamista. Fyysisen kunnon muutokset jäivät vähäisemmiksi ja pysyvien käyttäytymismuutosten toteutuminen vaihteli osallistujien välillä. Tulokset osoittavat, että hyvinvointia tukevien toimintatapojen siirtyminen käytäntöön edellyttää yksilön motivaation lisäksi organisaation tukea, johtamista ja hyvinvointia tukevia rakenteita.