Vagushermostimulaation (VNS) vaikutus ääneen epilepsiapotilaiden arvioimana

Abstract

Vagushermon stimulaatiota (engl, vagus nerve stimulation, VNS) pidetään turvallisena ja tehokkaana hoitomuotona vaikeahoitoiseen epilepsiaan. Tunnetut VNS-hoidon sivuvaikutukset ovat useimmiten lieviä kurkunpään ja nielun alueen vaivoja. Yleisin sivuvaikutus on sähköstimuloinnin aiheuttama äänen käheys ja äänenlaadun heikkeneminen, jota raportoidaan keskimäärin 55 % potilaista ensimmäisen vuoden aikana hoidon aloittamisesta. VNS-hoitoon liittyviä sivuvaikutuksia on aiemmin tarkasteltu retrospektiivisten potilasaineistojen avulla. Lisäksi kurkunpään ja äänen muutoksia on tutkittu tarkemmin yksittäisissä tapauskuvauksissa sekä pienillä aineistoilla prospektiivisina tutkimuksina.

Aiemmissa ääneen ja kurkunpäähän keskittyvissä VNS-hoitoa käsittelevissä tutkimuksissa ei ole syvennytty tarkastelemaan äänioireiden vaikutusta epilepsiapotilaiden subjektiiviseen haitan kokemukseen, vaikka nykykäsityksen mukaan yksilön kokema haitta on keskeisessä roolissa äänihäiriödiagnostiikassa. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin VNS-hoitoon liittyvien äänioireiden laatua ja kestoa sekä äänenlaadun muutosta ensimmäisen vuoden aikana hoidon aloituksesta. Äänenlaadun muutosta tarkasteltiin epilepsiapotilaan subjektiivisista havainnoista ja kokemuksista käsin. Näkökulma on kliinisesti merkittävä, sillä kyseessä on uudehko ja vähän tutkittu äänihäiriöryhmä, jonka kliininen oirekuva on vaihteleva ja äänioireiden etiologia erilainen verrattuna perinteisiin äänihäiriöryhmiin. Tämän tutkielman aineisto on osa laajempaa Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) VNS-potilaan äänen ja nielemisen muutokset -pilottitutkimusta. Tutkimusotos koostuu 18:sta vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavasta aikuisesta, jotka ovat Tays:n neurologian poliklinikan potilaita. Potilaat arvioivat omaa ääntään Voice Handicap Index -kyselylomakkeella systemaattisesti viidessä tutkimuspisteessä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvailla ilmiötä, joten aineiston analysoinnissa on hyödynnetty sekä tilastollisia että laadullisia menetelmiä.

Tässä tutkimuksessa epilepsiapotilaiden kokemat äänioireet lisääntyvät ryhmätasolla merkitsevästi sähköstimuloinnin hoidollisen tavoitetason saavuttamisen jälkeen. VNS-hoidon sähköstimulointi aiheuttaa osalle potilaista huomattavia äänioireita, mutta kaikki potilaat eivät kuitenkaan koe hoidon seurauksena merkittäviä sivuvaikutuksia. Tutkimusaineistossa kahdeksan potilasta (N = 18) raportoi merkittäviä äänioireita vagushermon sähköstimuloinnin seurauksena. Potilaiden subjektiivinen kokemus äänensä muutoksista on aineistossa yksilöllistä seurantajakson aikana. Tulokset osoittavat, että VNS-hoito voi altistaa potilaan pitkäaikaisille äänioireille, joista voi olla merkittävää psykososiaalista haittaa arjen puhetilanteissa. Monet potilaat kuitenkin ilmaisivat oppineensa elämään äänioireiden kanssa ja kompensoimaan äänen muutoksia stimulaation aikana. VNS-hoitoa saavat epilepsiapotilaat ovat usein varsin tietoisia oman äänensä tilasta ja he pystyvät kuvaamaan äänioireita sekä näiden vaikutusta arjen puhetilanteissa. Potilaiden havaitsemat äänioireet voivat muuttua vuoden seurantajakson aikana paljon. Potilaan kokema subjektiivinen haitta on tärkeä osa ääniterapiatarpeen tunnistamista ja sitä tulisikin hyödyntää yhtenä menetelmänä silloin, kun arvioidaan äänioireiden aiheuttamaa haittaa. Äänioireiden vaikutus yksilön elämänlaatuun ja osallistumismahdollisuuksiin arjen tilanteissa on monitekijäinen.