Aviopuolisoiden vilpillinen menettely takaisinsaannin näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan tilannetta, jossa aviopuoliso on velkaa jollekin kolmannelle taholle ja tahtoo vilpillisesti yhteistyössä puolisonsa kanssa siirtää omaisuuttaan turvaan puolisolleen, jotta omaisuutta ei tarvitsisi käyttää velkojen maksamiseen. Mahdollisia vilpillisen menettelyn tapoja on lukuisia, joten tutkimus on tarkennettu koskemaan sitä, miten lahjaa, lahjanluontoista sopimusta sekä ositusta voidaan käyttää omaisuuden siirtämiseen vilpillisesti puolisolta toiselle. Menettelytapojen tarkastelun lisäksi tutkielmassa perehdytään siihen, kuinka takaisinsaantilainsäädäntö suojelee velkojia tällaiselta vilpilliseltä toiminnalta.

Tutkimuksen perusteella vilpilliseen menettelyyn valmiit aviopuolisot voivat hyödyntää lahjaa, lahjanluontoista sopimusta ja ositusta todella monilla erilaisilla tavoilla. Voimassaolevassa takaisinsaantilainsäädännössä on kuitenkin varauduttu mitä moninaisimpiin tilanteisiin pelkästään tiettyjä oikeustoimityyppejä koskevilla erityisillä takaisinsaantiperusteilla sekä kaikkia oikeustoimityyppejä koskevalla yleisellä takaisinsaantiperusteella. Lahja, lahjanluontoinen sopimus ja ositus voidaan peräyttää, jolloin puolisolle siirretty omaisuus saadaan takaisin velkaa olevan aviopuolison omistukseen. Kaiken kaikkiaan velkojien oikeudet on turvattu tehokkaasti aviopuolisoiden vilppiä vastaan.

Tutkimusmateriaalina on käytetty lakeja, kirjallisuutta, oikeuskäytäntöä ja hallituksen esityksiä, ja näitä lähteitä on systematisoitu ja tulkittu tavanomaisen lainopin mukaisesti. Tutkimus on oikeudenalarajat ylittävä, sillä aihetta ei ole mahdollista tutkia pysymällä tiukasti yhden oikeudenalan rajojen sisällä.