Piiraccaperä vai Piirackaworo? : Vanhahtavan kielen kääntäminen Terry Pratchettin ja Neil Gaimanin romaanin Good Omens kahdessa suomennoksessa

Abstract

Tutkimuksen aiheena on Terry Pratchettin ja Neil Gaimanin romaani Good Omens ja sen kaksi suomennosta, vuonna 1992 ilmestynyt Marja Sinkkosen suomentama ensimmäinen käännös Hyviä enteitä ja vuonna 2020 ilmestynyt Mika Kivimäen suomentama samanniminen uudelleenkäännös. Tutkimuksen kohteena ovat alkuperäisteoksen vanhahtavalla englannin kielellä kirjotetut tekstikatkelmat ja niiden suomenkieliset vastineet kirjan kummassakin suomennoksessa. Tarkoituksena on selvittää, tukeeko tutkimusaineisto niin kutsuttua uudelleenkäännöshypoteesia, eli onko uudempi suomennos uskollisempi alkuperäisteokselle kuin ensimmäinen suomennos (Berman 1990, Chesterman 2017). Tutkimusaineistona on romaanista kerätty korpus, joka koostuu 56 lähtökielisestä yksiköstä ja niiden vastineista. Tutkimusmenetelmänä on epäsuora tekstivertailu, jossa vertaillaan vanhahtavalla englannilla kirjoitettuja tekstisegmenttejä niiden suomennoksiin viisikohtaisen piirrevalikoiman avulla. Piirteet, joita vertaillaan, ovat arkaainen ortografia, arkaaiset kielioppipiirteet, epätavallinen isojen alkukirjainten käyttö, arkaainen sanasto ja kirjasintyyli. Suoraan analyysista saadun numeerisen datan perusteella tutkimus ei vahvista uudelleenkäännöshypoteesia, vaan sen perusteella ensimmäinen suomennos on alkuperäisteokselle uskollisempi kuin uudempi suomennos. Kuitenkin piirteitä tarkemmin analysoimalla päästään täysin päinvastaiseen tulokseen. Tutkimustulos on siis kaksitahoinen ja tulos riippuu täysin katsantokannasta. Tämä, kuten mikään muukaan yksittäinen käännösanalyysi, ei voi tyhjentävästi vahvistaa tai kumota uudelleenkäännöshypoteesia. Jo kertyneistä tapaustutkimuksista ja analyyseista voisi siis olla aiheellista tehdä laajempi meta-analyysi.