Muunlajiset eläimet kansalaisina : Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan Zoopolis Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteorian valossa

Abstract

Eläinaiheita tutkitaan yhteiskuntatieteissä enenevissä määrin. Tunnustusteorian näkökulmasta eläinten yhteiskunnallista asemaa ei ole kuitenkaan juurikaan vielä tutkittu, vaikka eläinten tunnustamisen mahdollisuus on tutkimuskirjallisuudessa noteerattu.

Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia, miten domestikoitujen eläinten yhteiskunnallinen asema jäsentyy tunnustusteorian näkökulmasta. Tähän ryhdyttiin analysoimalla teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan teosta Zoopolis, jota on pidetty yhtenä keskeisistä kuluvalla vuosituhannella kirjoitetuista yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen teoksista. Zoopoliksessa esitellään yhteiskuntamalli, jossa domestikoidut eläimet tunnustetaan tasavertaisiksi kansalaisiksi, joilla on oikeus saada intressinsä poliittisesti edustetuiksi. Teos edustaa eläinetiikan poliittista käännettä, jolla tarkoitetaan painopisteen siirtämistä yksilötason moraalisista valinnoista poliittisiin instituutioihin.

Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteoria, joka asettuu tunnustusteoriaperinteen jatkumoon. Fraser on tunnustusteorian keskeinen kriitikko ja kehittäjä, joka irtautuu teoriaperinteen psykologisista painotuksista ja korostaa laajaa ymmärrystä oikeudenmukaisuudesta. Fraserin mukaan oikeudenmukaisuus rakentuu kulttuurisesta, taloudellisesta ja poliittisesta ulottuvuudesta, jotka ovat itsenäisiä mutta alituisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tyypillisesti tunnustusteoreetikoiden fokus on ollut ihmiskeskeisissä kysymyksissä. Fraser ei tee tähän poikkeusta, mutta hänen muotoiluaan on tulkittu siten, että se mahdollistaa myös luonnon sisällyttämisen oikeudenmukaisuuskeskusteluun.

Analyysissa tutkittiin, onko Zoopoliksen ja Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteorian välillä yhtäläisyyksiä sekä millaisia yhtäläisyydet ovat. Aineistosta etsittiin kohtia, joissa Donaldsonin ja Kymlickan ajattelussa ilmenee vastaavuuksia Fraserin oikeudenmukaisuusteorian kanssa. Vastaavuuksien nähdään ilmentävän samankaltaista ymmärrystä yhteiskunnallisten epäoikeudenmukaisuuksien syistä ja ilmenemismuodoista teorioiden välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Fraserin oikeudenmukaisuusteoria laajenee melko luontevasti myös eläimiä koskeviin oikeudenmukaisuuskysymyksiin.