Ilmastonmuutostiedon yhteys 5.–6.-luokkalaisten ilmastotunteisiin

Abstract

Ilmastonmuutos muodostaa merkittävän uhan sekä fyysiselle elinympäristölle että ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Erityisesti lapset ja nuoret ovat haavoittuvaisessa asemassa, sillä he tulevat elämään aikuisuutensa ilmastomuutoksen vakavimpien vaikutusten keskellä, mutta heillä on vielä rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tai sopeutua tilanteeseen. Lapsilla on oikeus saada tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä ikätasoisesti. Ilmastonmuutos ja siitä oppiminen voivat kuitenkin synnyttää moninaisia tunteita. Yksi ilmastotunteista on ilmastoahdistus, joka viittaa ilmastonmuutoksesta kumpuaviin negatiivisiin tunnekokemuksiin. Vaikutuksiltaan se on kaksijakoinen: liiallinen ahdistus voi lamaannuttaa, kun taas kohtuullinen ahdistus voi kannustaa ilmastotoimijuuteen. Negatiivisten tunteiden rinnalla esiintyy myös ilmastotoivoa, joka on myönteinen tunne ilmastonmuutokseen liittyen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ilmastotunteiden ja ilmastotiedon yhteyttä 5. ja 6. luokan oppilailla. Tutkielman aineisto on peräisin FINSCI (Fostering Finnish Science Capital) -tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on tutkia ja kasvattaa suomalaisten tiedepääomaa. FINSCI-aineisto on kerätty syksyllä 2023 lounaissuomalaisilta alakoulun 5. ja 6. luokkalaisilta oppilailta (n=389), joista kuudesluokkalaisia vastaajia oli 201 ja viidesluokkalaisia 174. Aineistonkeruun yhteydessä oppilaat osallistuivat interventioon, jossa harjoiteltiin monilähdelukutaitoa ilmastonmuutoksen ja eläinten sopeutumisen teemojen kautta. Aineistoa analysoimalla pyrittiin selvittämään, miten ilmastoahdistus ja ilmastotoivo ovat yhteydessä tietoihin ilmastonmuutoksesta, sekä millainen yhteys ilmastoahdistuksen ja -toivon välillä on. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millainen vaikutus interventiolla oli ilmastotunteisiin ja ilmastotietoihin. Tutkimuksen tulosten perusteella ilmastoahdistuksen ja koulumenestyksen sekä ilmastoahdistuksen ja ilmastotiedon välinen korrelaatio on heikko. Puolestaan ilmastoahdistuksen ja ilmastotoivon välillä on kohtalainen tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Intervention vaikutus ilmastotunteisiin ja ilmastotietoihin oli melko vähäinen. Ilmastotiedossa ja ilmastotoivossa havaittiin pieniä mutta tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Ilmastoahdistuksen ja ilmastotoivon välinen yhteys voimistui jonkin verran, kun taas ilmastotiedon ja ilmastoahdistuksen välisessä yhteydessä ei tapahtunut merkittävää muutosta.