Omistus tekemisenä ja olemisena : Teoreettinen katsaus omistuksen vaihtoehtoiseen rakentumiseen talonvaltausten oikeutuksen näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan vaihtoehtoisia omistuskäsityksiä ja tapoja, jolla ne voivat oikeuttaa talonvaltauksia. Vaihtoehtoisuus rakentuu suhteessa moderniin yksityisomistukseen perustuvaan omistusoikeusjärjestelmään. Omistusoikeusjärjestelmä ymmärretään tutkielman kontekstissa institutionaalisena ja ideologisena kehikkona, joka ohjaa länsimaisten kapitalististen yhteiskuntien omistussuhteita. Talonvaltaukset loukkaavat toiminnallaan juridista omistusoikeutta ja kohdistavat kritiikkiä moderniin omistusoikeusjärjestelmään. Tämän takia niiden oikeutuksen tarkastelu sopii erinomaisesti havainnollistamaan vaihtoehtoista omistuksen rakentumista. Ohjaavana teoriana ja analyyttisena linssinä toimii Georg Simmelin hahmottelu kahdenlaisesta omistuksen muotoutumisesta: konkreettisesta tekemisen ja olemisen kautta muodostuvasta omistuksesta sekä abstraktiin oikeusjärjestelmään perustuvasta omistuksesta. Talonvaltaajien toiminta havainnollistaa yhteisöissä tapahtuvan tekemisen ja olemisen kautta rakentuvaa omistusta. Rakennuksen tai tilan laillinen omistaja toimii esimerkkinä abstraktiin oikeusjärjestykseen perustuvasta omistuksesta. Simmelin ajatuksia peilaten analysoin muita aiheeseen liittyviä teoreettisia rakennelmia kuten käsitettä “commons” eli yhteisresurssit, talonvaltauksia oikeuttavia hahmotelmia John Locken omistusoikeusteoriasta, havaintoja omistuksen symbolisesta rakentumisesta sekä Hegelin projektioteorian uudelleenmuotoilua. Tutkielma on teoreettinen analyysi ja tutkimuskysymyksenä toimii: Miten hahmottelut omistuksesta tekemisenä ja olemisena voivat oikeuttaa talonvaltauksia? Talonvaltausten oikeutus muotoillaan pohjautuvan vaihtoehtoiselle omistuskäsitykselle, jossa omistaminen ei perustu ensisijaisesti juridiseen oikeuteen vaan tekemiseen, olemiseen ja konkreettiseen käyttöön. Analyysin tuloksena talonvaltausten oikeutus muodostuu muun muassa yhteistoiminnasta, hyödyntämisestä eli vaatimuksesta, ettei omistusta jätetä käyttämättä, inhimillisten tarpeiden täyttämisestä, tarkoituksellisesta käytöstä, aktiivisesta vuorovaikutuksesta ja materiaaliseen todellisuuteen pohjautuvasta käytöstä.