Suonensisäisten huumeiden käyttäjien Staphylococcus aureus -sepsikset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 2007–2017

Abstract

Kliinistä työtä tekevien infektiolääkäreiden keskuudessa on viime vuosina muodostunut käsitys, että suonensisäisten huumeiden käyttäjien osuus Staphylococcus aureus -sepsiksistä olisi ollut kasvussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suonensisäisten huumeiden käyttäjien osuus S. aureus -sepsiksistä ja tämän osuuden mahdollinen kasvutrendi. Lisäksi oli tarkoitus tutkia, mitä taudinkuvia ja erityispiirteitä tähän potilasryhmään liittyy.

Tutkimus suoritettiin retrospektiivisenä tutkimuksena, jossa sairaalan antibiootti- ja infektioseurantajärjestelmästä haettiin positiiviset S. aureus -veriviljelylöydökset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueelta tammikuun 2007 alusta kesäkuun 2017 loppuun. Tästä joukosta haarukoitiin ensin 15–55-vuotiaat, joiden tietoja katsottiin Miranda-potilastietojärjestelmästä. Tutkimuspopulaatioon hyväksyttiin kaikki potilaat, joilla oli potilastietojärjestelmän tietojen perusteella ollut vuoden sisällä ennen S. aureus -positiivista veriviljelylöydöstä suonensisäisten huumeiden käyttöä.

Kaikkiaan tammikuun 2007 alusta kesäkuun 2017 loppuun S. aureus -positiivisia veriviljelyitä oli 1238, joista suonensisäisten huumeiden käyttäjiä oli 117, eli 9,5 %. Vuoteen 2007 verrattuna vuonna 2016 oli kaksinkertainen määrä S. aureus -positiivisia veriviljelyitä, ja suonensisäisten huumeiden käyttäjillä S. aureus -sepsisten määrä oli yli viisinkertaistunut. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien osuus S. aureus -sepsisten kokonaismäärästä alkoi kasvaa selvästi vuonna 2015. Samoin vaikuttaa siltä, että vuoden 2017 alkupuoliskolla on tässä osuudessa tullut uusi kasvu. Samoihin aikoihin kun suonensisäisten huumeiden käyttäjien osuus S. aureus -sepsiksistä alkoi selvästi kasvaa, alettiin tutkimuspopulaatiolla havaita muuntohuumeiden käyttöä. Tämän potilasryhmän tyyppipiirteinä havaittiin nuori ikä ja hyvin matala kuolleisuus. Lisäksi lähes aina sepsikseen liittyi endokardiitti tai jokin muu syvä fokus, sillä vain 12,8 %:lla tutkimuspopulaatiosta ei ollut mitään komplikaatiota. Lisäksi tämän potilasryhmän yhtenä tyyppipiirteenä oli huono hoitomyöntyvyys, sillä 21,7 % potilaista keskeytti hoidon, ja vain vajaalla kolmanneksella kontrollit toteutuivat optimaalisesti.