Rytmisten taitojen behavioraaliset mittarit lasten kielellisten taitojen tutkimuksissa

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorVähäkangas, Pauliina
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Logopedia|en=Speech-Language Pathology|
dc.date.accessioned2026-06-16T19:01:26Z
dc.date.issued2026-06-04
dc.description.abstractRytmin ja kielen prosessointi perustuu aivoissa osittain päällekkäisiin neuraalisiin verkostoihin, minkä vuoksi ei-kielellisten rytmisten taitojen on havaittu olevan yhteydessä kielellisiin taitoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millaisia behavioraalisia ei-kielellisten rytmisten taitojen mittareita on käytetty tutkimuksissa, joissa arvioidaan 3–12-vuotiaiden lasten rytmisiä ja kielellisiä taitoja sekä niiden välisiä yhteyksiä. Toteutin tutkimuksen systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Hain tutkimusaineiston tietokannoista PubMed, APA PsycArticles, APA PsycINFO ja Linguistics and Language Behavior Abstracts. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui 19 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Haku kohdistui 3–12-vuotiaisiin lapsiin, mutta valikoituneiden tutkimusten tutkittavien todellinen ikähaarukka oli 4–11 vuotta. Katsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa rytmisiä taitoja mitattiin useilla erilaisilla, pääosin kokeellisilla menetelmillä. Viidessä tutkimuksessa hyödynnettiin valmiita, tutkimuskäyttöön kehitettyjä arviointimenetelmiä, joita oli katsauksessa yhteensä viisi erilaista. Rytmitehtävät kohdistuivat rytmin havaitsemiseen, tuottamiseen tai molempiin. Yleisimmin käytettiin sensomotorista synkronointia, auditiivis-motorista integraatiota sekä rytmirakenteen havaitsemista mittaavia tehtäviä. Mittareiden kyky kuvata yksilöllistä vaihtelua ja erotella kliinisiä ryhmiä vaihteli käytetyn mittarityypin ja mitta-asteikon mukaan, mutta tutkimusten pienet otoskoot ja metodologiset erot rajoittavat tulosten yleistettävyyttä. Tutkimuksissa havaittiin johdonmukaisesti yhteyksiä rytmisten ja kielellisten taitojen välillä. Yhteyksiä raportoitiin erityisesti fonologiseen tietoisuuteen ja lukutaitoon, jotka olivat myös katsauksen tutkituimmat kielelliset osa-alueet. Efektikoot vaihtelivat pienistä suuriin, mutta olivat useimmiten pieniä tai keskisuuria. Tulosten suoraa vertailua vaikeuttavat kuitenkin tutkimusten väliset huomattavat erot rytmitehtävissä, rytmimuuttujissa ja kielellisissä mittareissa.
dc.format.extent53
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/62060
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026061671379
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.subjectrytminen prosessointi
dc.subjectkielellinen prosessointi
dc.subjectrytmiset taidot
dc.subjectkielelliset taidot
dc.subjectbehavioraaliset mittarit
dc.titleRytmisten taitojen behavioraaliset mittarit lasten kielellisten taitojen tutkimuksissa
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Vahakangas_Pauliina_opinnayte.pdf
Size:
505.01 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)