Turun museokeskuksen valokuva-arkiston toiminta Keijo Hakasen kokoelman kautta tarkasteluna

Abstract

Tässä sivuaineen tutkielmassani tutkin Turun museokeskuksen valokuva-arkiston toiminnan vaikutusta aineiston elinkaareen. amatöörivalokuvaaja Keijo Hakasen (1919–1914) kokoelman kautta tarkasteltuna. Tutkimuksessa tarkastellaan Hakasen kokoelman siirtymistä muistiorganisaatioon kahden elinkaarimallin avulla hahmotettuna. Turun museokeskuksen valokuva-arkistolla on takanaan pitkä historia, mutta arkiston toimintaa on tutkittu vähän. Arkistoa ja sen säilyttämiä valokuvia kuitenkin hyödynnetään usein erilaisiin tutkimuksiin. Tutkijoiden palveleminen on valokuvallisen kulttuuriperinnön säilyttämisen ohella yksi valokuva-arkiston tehtävistä. Kuvat ovat perinteisesti olleet historiantutkimuksessa harvoin käytettyjä alkuperäislähteitä niihin liittyvien epävarmuustekijöiden takia kuten niiden tulkinnanvaraisuuden. Asiaan on tullut viime vuosikymmeninä muutos ja kuvia on alettu hyödyntää osana muuta aineistoa enemmän. Myös Kuva-arkistojen tutkimus on ollut harvinaista, sillä valokuvien asema arkistoaineistona oli pitkään epäselvä ja määrittelemätön. Hakasen otoksien sisällöllä on tämän tutkimuksen kannalta vain se merkitys, että Turun kaupunkimaisemien taltiointi on toiminut perusteena aineiston hankinnalle valokuva-arkistoon lahjoitussopimuksen kautta. Museokeskuksen valokuva-arkisto on osa museo-organisaatiota, mutta tutkimus kuuluu myös arkistoalan piiriin. Valokuva-arkisto täyttää arkiston määritelmän säilytystilansa ja toimintansa puolesta. Aihetta lähestytään arkistotieteellisestä näkökulmasta. Aineisto koostuu Keijo Hakasen kokoelmasta, joka ymmärretään kokonaisuutena, sekä museokeskuksen asiakirjoista ja kahden valokuva-arkiston tutkijan haastattelusta. Tärkein elinkaarimalliin liittyvä lähdeteos on Pekka Henttosen Johdatus asiakirjahallinnan tutkimukseen (2015). Menetelmä on vertaileva; Hakasen kokoelmaa ja sen arkistointia tarkastellaan elinkaarimallia hyödyntäen. Tutkimus osoittaa, että valokuva-arkiston työllä on ennakko-odotuksen mukaisesti vaikutus aineiston elinkaareen, mihin vaikuttaa ennen kaikkea aineistoon kohdistuva arvonmääritys. Yksittäisen valokuvan elinkaari saattaa päättyä jo alkuvaiheessa huonokuntoisuuden takia, kun taas arkistoitavaksi kelpaavia kuvia digitoidaan, mikä saattaa ne perinteisen elinkaarimallin piiristä jatkumomallin yhteyteen.