Ohjelmoinnillisen ajattelun mittarit : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kouluissa pohditaan jatkuvasti millä tavoin voidaan parhaalla mahdollisella tavalla kasvattaa lapsia tulevaisuutta varten. Ohjelmoinnillinen ajattelu nähdään yhtenä tärkeänä taitona hallita nyt ja tulevaisuudessa. Ohjelmoinnillinen ajattelu on monisäkeinen kokonaisuus ja sen vuoksi vaikeasti arvioitavissa, sen arviointi on välttämätöntä, jotta se voidaan laaja-alaisesti yhdistää osaksi opetussuunnitelmia. Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia mittareita kasvatustieteellisessä tutkimuksessa on käytetty arvioimaan alakouluikäisten oppilaiden ohjelmoinnillisen ajattelun taitoja. Toisena tarkoituksena oli tutkia näiden mittareiden raportoituja psykometrisiä ominaisuuksia, sisällön validiteettia ja rakennevaliditeettia sekä reliabiliteettia. Näiden asioiden avulla voidaan paremmin määritellä mitä ohjelmoinnillisen ajattelun arvioinnista jo tiedetään ja mitä tulisi kehittää. Tutkielmassa menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Aineistonkeruu suoritettiin Finkin mallin mukaisesti, aloittaen artikkeleiden hausta EBSCOHost-tietokantajärjestelmässä, jonka pohjalta artikkeleita löytyi 185 kappaletta. Artikkeleiden haun jälkeen suoritimme itsenäisen artikkelien tiivistelmien arvioinnin. Lopulta tutkimukseen valikoitui 185 artikkelia, joissa oli 11 ohjelmoinnillisen ajattelun mittaria, joiden psykometrisiä ominaisuuksia oli mitattu ja raportoitu. Tutkimuksen päätuloksia olivat vähäinen psykometrisiä ominaisuuksia raportoivien mittarien määrä etenkin reliabiliteetin osalta. Sisällön validiteettia oli pyritty vahvistamaan ja vastaamaan näin aikaisemmissa tutkimuksissa esiin nousseisiin haasteisiin, mutta sisällön validiteetinkin osalta tulosten raportointi jäi vähäiseksi. Rakennevaliditeettia rinnakkaisvaliditeetin ja kriteerivaliditeetin osalta esiintyi vain muutamassa mittarissa. Reliabiliteetin mittaus ja raportointi jäi lähes jokaisen mittarin kohdalla Cronbachin alfan selvittämiseen. Tutkielma vahvisti käsitystä heikosta psykometristen ominaisuuksien testaamisen tasosta ohjelmoinnillisen ajattelun mittareiden tutkimuksessa ja raportoinnissa. Jatkotutkimuksena tulisikin kehittää ennen kaikkea jo olemassa olevien mittarien luotettavuutta ja reliabiliteettia, validoimalla näitä laajemmin ja tuottamalla lisää reliabiliteettia parantavia testejä sisältäviä tutkimuksia mittareilla.