”Kannettu vesi ei kaivos pysy” - Eettisen kompetenssin tukeminen terveydenhuollossa johtamisen ja organisaation keinoin

Abstract

Eettinen kompetenssi on yksi terveydenhuollon keskeisistä kompetensseista. Sitä haastavat terveydenhuollon uudistukset, uusi teknologia sekä resurssien niukkuus. Resurssien puutteen vuoksi hoitohenkilökunta käsittelee työssään enenevissä määrin eettisiä ongelmia. Eettisen kompetenssin tukemiselle on välttämätöntä saada organisaation tuki. Myös johtamisella on keskeinen rooli hoitohenkilökunnan eettisen kompetenssin tukemisessa. Johtajat kuitenkin kokevat tukemisen haastavaksi, sillä heiltä puuttuu tieto omasta ja hoitajan vastuusta eettisen kompetenssin tukemisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön ammattilaisten ja potilaiden edustajien näkemyksiä johtamisen ja organisaation keinoista hoitohenkilökunnan eettisen kompetenssin tukemisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan eettisen kompetenssin tukemisesta hoitotyön johtamisen ja organisaatiokäytäntöjen kehittämisen tueksi. Tutkimusasetelma oli laadullinen kuvaileva tutkimus. Kahdessa kohderyhmähaastattelussa oli yhteensä 13 tiedonantajaa. Ammattilaisia osallistui haastatteluun 8 ja potilaiden edustajia 5. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla, hyödyntämällä Nvivo14-ohjelmaa. Johtamisen keinoiksi tukea eettistä kompetenssia tunnistettiin kaksi kokonaisuutta, jotka olivat esihenkilötaidot ja mahdollistava johtaminen. Johtamisen keinoja oli ottaa eettiset asiat puheeksi hoitohenkilökunnan kanssa, jotta kynnys keskustella madaltuu. Myös eettiset purkutilanteet, joissa hoitohenkilökunta pääsee käsittelemään eettisiä tilanteita, oli tiedonantajien mukaan tärkeää järjestää. Tiedonantajat kokivat johtajan vastuuksi luoda yksikköön ilmapiiri ja keskustelukulttuuri, jossa vaalitaan avoimuutta. Organisaation keinoihin kuului työympäristö, keskustelukulttuuri ja organisaatiorakenne. Organisaatio voi tukea hoitohenkilökunnan eettistä kompetenssia varmistamalla työympäristön psykologista turvallisuutta. Organisaation tulisi olla luomassa keskustelukulttuuria, jonka avulla hoitohenkilökunta voi kehittää osaamistaan sekä saada tarvittaessa tukea. Haastatteluissa tunnistettiin neljä eettistä kompetenssia tukevaa tukirakennetta, jotka olivat koulutus, mentorointi, työnohjaus ja työpajat. Tutkimustulosten pohjalta muodostettiin eettisen kompetenssin tukeminen terveydenhuollossa- malli. Sen avulla voidaan pyrkiä kehittämään hoitotyön johtamista sekä organisaatiokäytäntöjä, jotta ne tukevat hoitohenkilökunnan eettistä kompetenssia. Mallin avulla sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja on mahdollista kohdentaa tehokkaasti, joka on tärkeää resurssien ollessa vähissä. Tutkimustulokset olivat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Eettinen kompetenssin tukemista voitaisiin tulevaisuudessa tutkia kohdistamalla tutkimus poliittisten päätöksentekijöiden ja organisaation strategisen tason johtajien tietoisuuteen eettisen kompetenssin tukemisen keinoista.