Laulajan harjoitustyöskentely : Autoetnografinen tutkielma muusikon harjoitustyöskentelystä

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorLappalainen, Minna
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Culture and Arts Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Musiikkitiede|en=Musicology|
dc.date.accessioned2022-11-17T22:02:05Z
dc.date.available2022-11-17T22:02:05Z
dc.date.issued2022-10-21
dc.description.abstractTutkimus on laadullinen autoetnografinen analyysi laulajan harjoittelutyöskentelystä, kun hän harjoittelee kolme 1700-luvun ooppera-aariaa. Diskurssianalyysin avulla tutkin, mitä eri asioita nousee esille harjoittelun aikana. Lisäksi tutkin, vaikuttaako aarioiden historiallinen konnotaatio laulujen käsittelyyn. 1700-luvulla Euroopan oopperalavojen tähtinä toimivat kastraattilaulajat ja tutkimuskohteena olevat aariat ovat sävelletty nimenomaisille laulajille. Nykyään näitä samoja aarioita esittävät naiset tai kontratenorit. Harjoittelupäiväkirjasta analysoitiin, onko väliä, mikä sukupuoli aarioita toisintaa ja harjoittelee. Tämän lisäksi koostettiin kysely neljälle naislaulajalle, jotka kirjoittivat omasta harjoittelustaan ja 1700-luvun laulujen spesifikaatioista. Harjoittelupäiväkirjan perusteella harjoittelussa nousivat esiin neljä aspektia: työjärjestys, laulutekniikan huomioiminen, roolihahmon kanavointi ja sukupuoliroolien tulkinta. Myös kyselyyn osallistuneilla ilmeni samantyyppisiä työjärjestyksiä ja lauluteknisiä asioita. Päiväkirjasta käy myös ilmi, että vaikka aariat ovat fyysisesti vaativia, niiden harjoittelu ja esittäminen käy niin nais- kuin miessukupuoleltakin. Kehollista tai fenomenologista artistitutkijan ominaisuudessa tehtyä klassisen laulamisen tutkimusta ei ole vielä paljon toteutettu esittämis- ja muusikkotutkimuksen alalla. Tämä tutkielma antaa selkeää kuvaa myös muusikon arkirutiineista ja esiintymiseen valmistautuvasta ammattilaisesta. Esitys vie vain murto-osan harjoitteluun käytetystä ajasta ja siksi ohjelmiston harjoittelu on tärkeä aspekti taiteilijan elämässä. Lisäajatuksia muusikkoustutkimukseen voisi tulevaisuudesta löytää research creation-tutkimusmetodin suunnalta. Tämä verrattain tuore metodi pyrkii yhdistämään taiteellisen yllätyksellisyyden ja akateemiset tutkimusstandardit. Lisäksi kiinnostava musiikintutkimuksen jatkotutkimuksen kohde voisi olla muusikon työelämä ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset näkökulmat.
dc.format.extent56
dc.identifier.olddbid189969
dc.identifier.oldhandle10024/173063
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/16635
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022111766040
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/173063
dc.subjectlaulajat, lauluharjoittelu, ooppera, aaria, Händel, Mozart, mezzosopraano, travesti, kastraattilaulaja, muusikko, autoetnografia, kyselytutkimus, research-creation, muusikkoustutkimus
dc.titleLaulajan harjoitustyöskentely : Autoetnografinen tutkielma muusikon harjoitustyöskentelystä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Lappalainen_Minna_opinnayte.pdf
Size:
552.78 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)