Anekdoottisten vs. faktapohjaisten perusteluiden vaikutus tekstin prosessointiin, episteemisiin tunteisiin ja koettuun luotettavuuteen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten tekstissä esitetyt väitteiden anekdoottiset (kokemusperäiset) tai faktaperustaiset (tutkimusperustaiset) perustelut vaikuttavat lukemiseen, muistipalautukseen, lukijan tunteisiin ja tekstin luotettavuuden arviointiin, kun tekstit ovat koehenkilöiden ennakkoasenteiden kanssa joko yhteensopimattomia tai yhdenmukaisia.

Ennen koetta koehenkilöt (N=47) täyttivät kyselyn, joka kartoitti heidän ennakkoasenteitaan rokotteista, vegaaniruokavaliosta ja luomuruuasta. Kaikki kokeeseen osallistuneet koehenkilöt olivat rokote-, luomuruoka- ja vegaaniruokavaliomyönteisiä. Koehenkilöt lukivat kokeessa uutistekstimäisiä tekstejä, jotka käsittelivät rokotteiden hyötyjä tai haittoja, vegaanisen ruokavalion positiivisia tai negatiivisia terveysvaikutuksia ja luomuruuan positiivisia tai negatiivisia terveysvaikutuksia. Samalla heidän silmänliikkeensä rekisteröitiin Eyelink100+-silmänliikelaitteistolla.

Lukemisen jälkeen koehenkilöt arvioivat tekstien uskottavuutta, luotettavuutta, niihin uppoutumista, niiden ymmärrettävyyttä sekä kokemiaan episteemisiä tunteita. Episteemiset tunteet olivat Epistemically-Related Emotion Scales -mittarin yllättynyt, utelias, innostunut, hämmentynyt, turhautunut, kyllästynyt ja ahdistunut (Pekrun ym., 2016). Lopuksi heitä pyydettiin muistelemaan jokaisesta tekstistä keskeisimmät sisällöt. Tilastollinen analyysi tehtiin kahden riippumattoman otoksen t-testinä eri perusteluiden (anekdoottinen ja faktapohjainen) välillä erikseen koehenkilöiden ennakkoasennetta vastaaville teksteille ja ennakkoasenteen kanssa yhteensopimattomille teksteille.

Lukuaikoihin tai muistipalautuksiin perustelut eivät juurikaan vaikuttaneet. Asenteiden kanssa yhdenmukaiset faktatekstien väitteet koettiin kuitenkin uskottavammiksi ja perustelluimmiksi sekä väitteiden lähde, teksti ja tekstin julkaisija koettiin luotettavammaksi kuin anekdoottiteksteissä. Asenteiden kanssa yhdenmukaiset anekdoottitekstit aiheuttivat faktatekstejä enemmän negatiivisia tunteita eli ahdistusta ja turhautumista sekä kyllästyneisyyttä.

Tulokset saattavat johtua esimerkiksi siitä, että tutkimuksessa käytetyt faktatekstit ja anekdoottitekstit olivat molemmat yhtä helposti ymmärrettäviä. Koska anekdoottitekstien ja faktatekstien pääväitteet olivat käytännössä samat, on mahdollista, että perustelujen muotoa enemmän vaikutusta on väitteiden sisällöllä. Koska eroja anekdootti- ja faktatekstien välillä oli lähinnä vain luotettavuusarvioinneissa, mutta ei prosessoinnissa, jää epäselväksi, että arvioidaanko tekstien luotettavuutta lukemisen aikana.