Viimeaikaisimmat sananlöytämiskuntoutusmenetelmät ja niiden vaikuttavuus aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa

Abstract

Afasia on aikuisiän kielelliskommunikatiivinen häiriö, johon sairastuu vuosittain 4000–4500 suomalaista aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Yksi afasian yleisimmistä ja turhauttavimmista oireista on sananlöytämisen vaikeus, mutta vaikeuksia voi ilmetä millä tahansa kielen osa-alueella. Sananlöytämisvaikeuksia voidaan kuntouttaa useilla eri menetelmillä, mutta ei ole olemassa tietoa siitä, mikä menetelmä olisi paras kenellekin. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelimme sananlöytämisen kuntoutusmenetelmiä viimeisen viiden vuoden ajalta ja niiden vaikuttavuutta aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä afasiassa. Aiheesta on tehty aikaisempia meta-analyyseja ja katsauksia, mutta uusia tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti, minkä vuoksi tuore katsaus antaa aiheesta ajankohtaisemman kuvan.

Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tietokantahaussa käytettiin seuraavaa kolmea psykologian ja logopedian alalle keskeistä tietokantaa: PubMed, Linguistics and Language Behavior Abstracts (LLBA) ja APA PsycInfo. Katsaukseen sisällytettiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita vuosilta 2019-2023, joissa tutkittiin sananlöytämisvaikeuksien behavioraalisia kuntoutusmenetelmiä ja niiden vaikuttavuutta henkilöillä, joilla oli aivoverenkiertohäiriön jälkeinen afasia. Lopulliseen katsaukseen valikoitui 18 tutkimusartikkelia.

Katsauksen tulosten perusteella erilaisia semanttisia ja fonologisia piirteitä hyödyntäviä menetelmiä käytettiin kymmenessä katsaukseen valikoituneessa artikkelissa. Tavanomaisia nimeämis-, vihje- ja toistamismenetelmiä hyödynnettiin yhdessätoista tutkimuksessa. Perinteisten kuntoutusmuotojen lisäksi teknologiaa hyödyntäviä tutkimusmenetelmiä, kuten tablettisovelluksia. Välittömiä kuntoutusvaikutuksia harjoitelluissa sanoissa havaittiin kuudessatoista tutkimuksessa usean eri menetelmän kohdalla. Kuntoutusvaikutusten pysyvyydestä oli vain vähän näyttöä ja pitkäaikaisvaikutuksia harjoitelluissa sanoissa havaittiinkin merkittävästi vähemmän kuin välittömiä vaikutuksia. Yleistymisvaikutuksia oli tutkittu lähes kaikissa tutkimuksissa, mutta niitä tutkittiin varsin kapea-alaisesti, ottamatta huomioon erilaisia yleistymisen muotoja. Yleistymisvaikutuksista ja niiden pysyvyydestä saatiin ristiriitaisia tuloksia.

Katsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että useista erilaisista sananlöytämisvaikeuksien kuntoutusmenetelmistä on välitöntä hyötyä. Kuntoutusvaikutusten pysyvyydestä ja yleistymisvaikutuksista ei voida katsauksen perusteella tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Nämä tulokset ovat linjassa aikaisemman tutkimustiedon kanssa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan selvittää pysyvyyteen ja yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä tarkemmin.