Suun punajäkälää sairastavien potilaiden systeeminen lääkehoito Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä syventävien opintojen työssä on perehdytty vaikeaoireiseen suun punajäkälään sekä sen hoitoa käsittelevään kirjallisuuteen. Lisäksi työhön kuuluu tutkimusosuus, jossa tarkasteltiin Turun yliopistollisen keskussairaalan ihotautiklinikalla ja suu- ja leukakirurgian klinikalla hoidettavia vaikeaoireisia punajäkäläpotilaita, jotka olivat saaneet punajäkälään systeemisen lääkityksen. Tutkimus suoritettiin retrospektiivisena rekisteritutkimuksena käyttäen aineistona Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilastietorekisteriä.
Tutkimukseen valikoitui 36 potilaan ryhmä, jolla on hoidettu vaikeaoireista punajäkälää systeemisellä lääkityksellä. Näistä 36:sta vaikeaoireisesta punajäkäläpotilaasta 83% oli naisia ja 17% miehiä. Vain 6%:lla potilaista punajäkälä ilmeni ainoastaan suuontelossa, muilla potilailla punajäkälää todettiin usealla eri kehon alueella (iho, genitaalit, peräaukko, ruokatorvi, korva). Kolmella potilaalla suun punajäkälä malignisoitui.
Prednisoloni (Prednisolon®) oli käytetyin systeemilääke, sitä kokeiltiin 39%:lle vaikeaoireisista potilaista ja näistä potilaista 71%:lla hoitovasteen raportoitiin olleen hyvä. Metotreksaatti (Trexan®) oli toiseksi käytetyin lääke, ja sitä raportoitiin käytetyn 36%:lla vaikeaoireisista potilaista, ja sen katsottiin tehonneen 61%:lla hoidetuista potilaista. Osalla potilaista raportoitiin lääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia, mutta vakavia haittoja ei tullut esiin. Vaikeaoireisten potilaiden kohdalla systeeminen lääke on varsin tehokas ja turvallinen hoitomuoto.