Sahelin alueellinen turvallisuus Euroopan unionin alueellisten strategioiden näkökulmasta
Ladataan...
744.22 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Sahelin alueen valtiot kuuluvat köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin valtioihin maailmassa. Alueen
turvallisuushaasteiden taustalla ovat näiden lisäksi myös väestönkasvu ja ilmastonmuutos. Sahelin
tilanne ei parane, jos turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä ei huomioida alueelle kohdistuvissa
toimenpiteissä. Sahelin epävakautta ovat leimanneet erityisesti Libyan poliittinen kriisi (2011 –) ja
Pohjois-Malin turvallisuuskriisi (2012 –). Huonontuneen turvallisuustilanteen takia Sahelin alue saa yhä
enemmän huomiota kansainvälisiltä toimijoilta. Aloitteet kuten G5 Sahel korostavat alueellisen
yhteistyön merkitystä turvallisuuskysymyksissä. Tutkielman tavoitteena oli syventää ymmärrystä
Sahelin turvallisuustilanteesta ja Euroopan unionin toimista alueellisen turvallisuuden näkökulmasta.
EU on kiinnostunut Sahelista erityisesti sen maantieteelliseen läheisyyden, laittoman maahanmuuton ja
terrorismin takia. EU on vastannut haasteisiin kehittämällä Sahelia koskevat alueelliset strategiat eli
EU:n Sahelin turvallisuus- ja kehitysstrategian (2011–2020) sekä EU:n yhdennetyn Sahel-strategian
(2021 –), jotka toimivat tutkielman empiirisenä aineistona. Aineistoja analysoitiin laadullisella
sisällönanalyysilla sekä aineistolähtöisestä, että teoriaohjaavasta näkökulmasta. Tekstistä etsittiin ensin
tutkimuskysymyksiin liittyvät pääteemat, jotka jaettiin alateemoihin ja näihin alateemoihin kuuluvia
sanoja ja lauseita kerättiin Exceliin, jossa lopullinen analyysi tehtiin.
Alueellinen turvallisuus määritellään rajat ylittävien haasteiden, kumppanuuden ja alueellisen
yhteistyön teemojen kautta. Eri tason toimijoiden alueellinen yhteistyö valtioiden rajat ylittävien
turvallisuusuhkien torjumisessa ja vakauden edistämisessä nähdään tärkeänä keinona alueellisen
turvallisuuden parantamisessa. Sahelin kohtaamat haasteet liittyvät kehitykseen, turvallisuuteen ja
politiikkaan. Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys ja koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksien puute
korostuvat keskeisinä kehityshaasteina. Turvallisuushaasteiksi nähdään muun muassa terrorismi ja
ilmastonmuutos. Poliittiset haasteet taas liittyvät valtioiden hauraisiin hallintoihin. Haasteet liittyvät
toisiinsa monin eri tavoin.
EU:n turvallisuus- ja kehitysstrategiassa haasteita pyrittiin ratkaisemaan kehitysavulla, diplomatialla ja
yhteisellä turvallisuus- ja puolustuspolitiikalla. Koska Sahelin turvallisuustilanne on kuitenkin
heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyistä toimista huolimatta, EU:ssa alettiin
suunnittelemaan uutta strategiaa eli EU:n yhdennettyä Sahel-strategiaa. Uudessa strategiassa
painotetaan samoja toimia kuin edellisessäkin strategiassa, mutta poliittista ulottuvuutta ja
kansalaisyhteiskunnan merkitystä korostetaan vielä enemmän.
EU:n lähestymistapa perustuu ensisijaisesti ylhäältä alaspäin suuntautuvaan politiikkaan, jossa asetetaan
etusijalle terrorismin vastaiset sotilaalliset toimet. Paikalliset näkökulmat jätetään käytännössä
huomiotta, vaikka niiden merkitystä korostetaan etenkin uudessa strategiassa. Retoriikan ja toiminnan
välinen epäjohdonmukaisuus heikentää toimien tehokkuutta. EU jättää huomiotta vallan dynamiikan ja
toimijoiden välisten intressien vaikutuksen yhteistyöhön ja toimintaan. Vaikka strategioissa painotetaan
turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä, EU:ssa turvallisuutta pidetään tärkeämpänä, sillä Sahelin
turvallisuustilanteen heikkenemisellä nähdään olevan suora vaikutus Euroopan turvallisuuteen. EU:n
käsitys Sahelin kontekstista on riittämätön, mikä estää sen kykyä kehittää ratkaisuja taustalla olevien
rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi.