HOITOTYÖN ESIMIESTEN STRESSI JA PALAUTUMINEN KLIINISILLÄ MITTAREILLA MITATTUNA

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorSuhonen, Henry
dc.contributor.authorJumisko, Nina
dc.contributor.departmentfi=Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö|en=Turku School of Economics, Pori|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Johtaminen ja organisointi, Pori|en=Management and Organisation, Pori|
dc.date.accessioned2020-10-07T21:02:19Z
dc.date.available2020-10-07T21:02:19Z
dc.date.issued2020-08-24
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli arvioida hoitotyön esimiesten työstressin ja siitä palau-tumisen yleisyyttä käyttäen kliinisiä mittareita. Aiempia tutkimuksia hoitotyön esi-miesten työstressistä kliinisillä mittareilla mitattuna ei ole tehty. Tässä tutkimuksessa käytettävät kliiniset mittarit olivat sykevälivaihtelu (Firtsbeat) ja ihon sähköjohtavuus (Moodmetric). Tukimuksen kohderyhmän muodostivat yhden yliopistollisen sairaalan hoitotyön esimiehet, osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat (n=14). Aineiston keruu toteutettiin kaksivaiheisena ja tämä koostui vuonna 2019 kerä-tystä Firstbeat- hyvinvointianalyysiaineistosta (n=5) ja tätä tutkimusta varten helmi-maalisuussa 2020 kerätystä Moodmetric- älysormusaineistosta (n=9). Menetelmiä käy-tettiin tutkittavien todellisessa työympäristössä. Aineiston keruu keskeytettiin Covid-19 epidemian puhjettua. Tutkimuksessa havaittiin hoitotyön esimiesten työhön liittyvää kuormituksen ko-hoamista. Tulokset olivat yhteneviä molempien tutkimusaineistojen osalta. Firtsbeat –mittauksessa stressireaktioiden määrä oli kohonnut seitsemänä päivänä kymmenestä. Moodmetric –mittauksessa suurimmalla osalla tutkittavista havaittiin kuormituksen kohoamista. Työaikana kuormitus oli kohonnut verrattuna vastaavaan vuorokaudenai-kaan tutkittavan vapaa-ajalla. Nämä tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmat tut-kimukset, joissa hoitotyön esimiesten itsearvioitu stressi on tasoltaan kohtalaista (Lab-rague ym. 2018) tai jopa uupumusasteista (Van Bogaert ym. 2014; Steege ym. 2017.) Tarkasteltaessa palautumista koetusta kuormituksesta Firstbeat-mittauksessa ha-vaittiin, että kahden tutkittavan osalta palautumista tapahtui hyvin vähän ja tutkitta-vien voimavarat laskivat lähtötasosta. Myös päiväaikaista palautumista esiintyi vain vähän. Moodmetric-mittauksessa havaittiin, että palautuminen oli laadultaan huonoa yksittäisten päivien aikana, mutta tarkasteltaessa kuormittumisen ja palautumisen suh-detta koko mittausjakson ajalta ei kohonneita kuormitusarvoja ollut nähtävissä. Kuor-mituksessa ja tästä palautumisessa todettiin yksilöllistä vaihtelua molempien tutkimus-aineistojen osalta.
dc.format.extent84
dc.identifier.olddbid167432
dc.identifier.oldhandle10024/150562
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22013
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020100778317
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/150562
dc.subjectStressi, työssä jaksaminen, hoitotyö, kliininen mittari
dc.titleHOITOTYÖN ESIMIESTEN STRESSI JA PALAUTUMINEN KLIINISILLÄ MITTAREILLA MITATTUNA
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Jumisko_Nina_Suhonen_Henry_opinnayte.pdf
Size:
1.52 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (rajattu näkyvyys)