Liikuntarajoitteisten oppilaiden tunteet ja motivaatio koululiikuntaa kohtaan

Abstract

Tutkimme liikuntarajoitteisten oppilaiden kokemia tunteita ja motivaatiota koululiikunnassa. Keskityimme analysoimaan myönteisiä ja luokkayhteisöön liittyviä tunteita kuten iloa, minäpystyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Pelko, epäonnistuminen sekä pettymyksen tunteet kuvasivat oppilaiden kielteisiä tunteita. Tapaustutkimukseen osallistui neljä liikuntarajoitteista oppilasta. Oppilaat olivat integroituneina yleisopetuksen liikuntaan. Liikuntarajoitteella tarkoitamme tässä tutkimuksessa sairautta, vammaa tai jotakin muuta syytä, joka on otettava huomioon liikuntatunneilla. Liikuntarajoite voi olla joko synnynnäinen, tapaturman aiheuttama tai tilapäisempi vamma.

Aineiston keräsimme keväällä 2015 neljästä eri varsinaissuomalaisesta alakoulusta. Tutkimusaineistona oli neljän oppilaan analysointi ja kysely koululiikunnan herättämistä tunteista. Haastattelimme myös oppilaiden liikunnanopettajia ja kysyimme heidän kokemuksiaan ja havaintojaan oppilaiden tunteista ja motivaatiosta koululiikuntaa kohtaan.

Vaikka liikuntarajoitteiset oppilaat liikkuivat muusta ryhmästä poikkeavalla tavalla, he pitivät koulun liikuntatunneilla mukana olosta ja kokivat kuuluvansa ryhmään. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat koululiikunnan suurimmaksi osaksi myönteisenä asiana. Tämä näkyi korkeana motivaationa ja myönteisenä suhtautumisena koululiikuntaa kohtaan. Oppilaat kokivat pääsääntöisesti iloa ja minäpystyvyyttä osallistuessaan koululiikuntatunteihin. Osalla oppilaista ilmeni myös kielteisiä tunteita kuten pelkoa ja epäonnistumista koululiikuntaa kohtaan. Pohdinnassa tarkastelemme liikuntarajoitteisten oppilaiden tunteita ja motivaatiota koulun liikuntatunneilla.