Aivovamman saaneiden henkilöiden kommunikaatiotaidot - oma ja läheisen kokemus

Abstract

Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tarkastella itse- ja läheisarvion keinoin sitä, miten aivovamman saaneiden henkilöiden kommunikaatiotaidot ovat muuttuneet vammautumisen myötä sekä vertailla aivovamman saaneiden henkilöiden arvioita omista kommunikaatiotaidoistaan heidän läheistensä antamiin arvioihin. Hypoteesini olivat, että sekä aivovamman saaneet henkilöt että heidän läheisensä kokevat, että vammautuneen kommunikaatiotaitoihin on tullut muutoksia vammautumisen myötä. Kolmanteen tutkimuskysymykseen, jossa selvitin eroavatko vammautuneiden ja heidän läheistensä kokemukset toisistaan, en asettanut hypoteesia, koska tutkimusten mukaan aivovamman saaneet henkilöt eivät aina tiedosta oireitaan, mutta toisaalta tutkimustulosten mukaan vammautumisesta kulunut aika sekä saatu kuntoutus lisäävät oiretiedostusta. Koska tutkittavien vammautumisesta kulunut aika vaihteli alle vuodesta 30:n vuoteen, ajattelin myös tulosten vaihtelevan runsaasti, enkä siksi asettanut hypoteesia. Tutkimusmenetelmänä käytin esitietolomakkeen lisäksi La Trobe Kommunikaation Arviointimenetelmää, joka käsittää 30 väittämää liittyen kommunikaatiotaitoihin. Menetelmällä sekä vammautuneet henkilöt että heidän läheisensä arvioivat vammautuneen henkilön taitoja sekä ennen vammautumista, että vammautumisen jälkeen, arviointihetkellä. Tutkimukseni tuloksena oli, että sekä vammautuneet henkilöt että heidän läheisensä kokevat, että vammautuminen on aiheuttanut muutoksen vammautuneen kommunikaatiotaitoihin. Itse- ja läheisarvioissa havaittiin eroa joidenkin väittämäryhmien osalta. Tutkimukseni tulos vahvistaa tietoa siitä, että aivovamma aiheuttaa vaikeuksia kommunikaatiotaitoihin. Aivovamman saaneille tyypillinen oiretiedostuksen puute voi selittää osaltaan myös oman tutkimukseni tulosta siitä, että aivovamman saaneiden henkilöiden ja heidän läheistensä kokemuksissa ilmeni eroja. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisi olla selvittää missä määrin vammautumisesta kulunut aika vaikuttaa aivovamman saaneiden henkilöiden ja heidän läheistensä kokemusten välisiin eroihin ja yhteneväisyyksiin. Koska aivovamma ei välttämättä näy ihmisestä ulos päin, on tiedon lisääminen tärkeää, jotta aivovamman saaneita henkilöitä ja heidän mahdollista poikkeavaa käytöstään voidaan ymmärtää paremmin.